Kulttuurinäkymiä kuplien ulkopuolella
Näyttelijä Krista Kosonen kohautti joitakin kertomalla Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei tunnista vaalituloksista omaa Suomeaan, jossa on ”tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia." Hän myös uskoo elävänsä jonkinlaisessa kuplassa sen suhteen.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kirjoitti avoimen kirjeen Kososelle, jossa hän moittii ”suvaitsevaisia” ennakkoluuloisuudesta. Väitteensä tueksi hän mm. esittelee PR-kuvaa, joissa esiintyy perussuomalaisten nuorten kansanedustajaehdokkaiden seurassa nuori maahanmuuttajataustainen jäsen, joka tosin muista poiketen ei ollut ehdolla vaaleissa.
Anonyymeistä maahanmuuttajajäsenistä ja suvaitsemattomista suvaitsevaisista muistuttava Tynkkynen kuitenkaan ei tullut valituksi eduskuntaan, joten hän ei varsinaisesti edusta sitä vaalitulosta, jota Kosonen kommentoi vaan kertoo omasta arjestaan perusnuorena. Sen sijaan varsinainen PS-politiikka sisältää monia eriarvoistavia yksityiskohtia, jotka ovat todellisia. Eduskuntaan tuli valituksi kosolti poliitikkoja, jotka uskovat siihen, että ihmisiä voidaan kohdella eri tavoin heistä itsestään riippumattomista syistä. Tällaiseen ei Suomessa olla aktiivisesti pyritty aikoihin, joten ei sinänsä ihme, ettei Kosonen tunnista Suomeaan siitä.
Miksi kulttuurialan työläinen siis saattaa tuntea huolta tällaisesta vaalituloksesta? Katsotaan muistin virkistämiseksi Perussuomalaisten kulttuurilinjausta, niin asia selviää. Seuraava ote on vuoden 2011 kulttuuripoliittisesta ohjelmasta, joista ei ole olemassa uudempaa versiota.
”Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle”
Vaatimus sisältää perusolettamuksen, että suomalainen identiteetti olisi jotenkin heikko, vajavainen ja kaipaa vahvistusta. Ja että taiteen funktio on korjata tuota esitettyä vajavaisuutta.
Käytännössä se myös tarkoittaa, että valtio tukisi vain suomalaisuutta myönteisesti tutkiskelevaa, kansallismielistä ja hyvin perinteistä taidetta. Vaikea uskoa, että ketään kiinnostaisi vaikkapa teattereissa esitettävät, sarjatuotantoiset klassiset Kalevala-tulkinnat, tai että Kiasmaan tuotaisiin kansallisromanttista taidetta, kun siitä voi nauttia Ateneumissa. Keinotekoisen uuskansallisromanttisen taiteen tuottaminen nykyajassa saattaisi myös ottaa tahattoman huumorin camp-muotoja.
Kulttuuriohjelma aiheutti neljä vuotta sitten laajaa ällistystä, ja Timo Soinikin kerkesi selittelemään, ettei tässä niin tosissaan oltu vaan haluttiin tietoisesti provosoida. Tosi on, linja tuskin pitää enää paikkansa vaan ulostulojen mukaan on entistä huonommalla tolalla:
Kansanedustaja Juho Eerola onkin esittänyt, että valtion taiteilija-apurahat puolitettaisiin tai niistä tiukan paikan tullen luovuttaisiin kokonaan niin, että on muinaisuudesta tutulla tavalla yksityisten mesenaattien tehtävä ylläpitää suomalaista taidekirjoa tai jättää ylläpitämättä. Käytännössä moni lahjakas kulttuurintekijä hakeutuisi muille aloille ja kulttuuritarjonta näivettyisi vähin erin tai altistuisi yhä enemmän kaupalliselle viihteelle. Tämä olisi tietysti tappiollista, sillä suomalaisen kulttuurin vahvuus on sen uusiutumiskyvyssä. Säästöjäkään ei tulisi juuri nimeksikään.
Kulttuurilla on myös tärkeä rooli taloudellisesti vaikeina aikoina. Syrjäytymistä voi ehkäistä esim. rap-työpajoilla, bänditoiminnalla, tanssilla, nuorisoteatterilla, kirjoittamalla ja mahdollisuudella kouluttautua kulttuurialalle ja valmistuen ilmapiirissä, joka on kulttuurille suopea. Tärkeää on varmistaa tarjontaa niin paikallisesti ja helposti lähestyttävästi kuin vaalia korkeatasoisia kulttuurin muotoja ja nykytaidetta.
Näyttelijät, muusikot, taiteilijat ja kirjailijat tuovat elämyksiä, iloa ja kiinnostavuutta vaikeaankin arkeen. Kulttuurin ei aina tarvitse olla taloudellisesti kannattavaa, koska se on satsaus yleiseen hyvinvointiin tai kehittää kokijaansa. Toki mikään ei suoranaisesti estäisi sitäkään, että kun kerran kukaan ei enää halua näpertämiämme matkapuhelimia, niin miksei vaikka sitten panosteta huippulaatuisiin produktioihin, muotoiluun ja uuden polven Kaurismäkiin? Tämä tietysti edellyttäisi tuota laajaa yhteiskunnallista kulttuurisuopeutta. Mutta tällaisenaankin tukeminen tuottaa myös taloudellisesti hyödyttävää kulttuurivientiä ulkomaille.
Kaiken kaikkiaan Kososen kommentti perustui puhtaasti faktoihin, eikä siinä ole sinänsä mitään yllättävää. Ei edes se kuplassa eläminen. Enemmän yllättää se, että PS omien kuvauksiensa mukaan sananvapautta ajavana puolueena on edelleen yleisluontoisesti niin tavattoman herkkä arvostelulle. Myös retoriikka on koventunut. Muutama vuosi sitten eduskuntaryhmän puheenjohtaja tai puoluesihteeri olisi esittänyt syvät pahoittelut vaikkapa Jussi Halla-ahon irvailusta maahanmuuttajataustaisista ö-luokan ehdokkaista, joita edes suvaitsevaisto ei itse äänestä eduskuntaan (no kyllä itse asiassa äänestää, Kiitos Nasima ja Ozan) tai Teuvo Hakkaraisen sammaltavasta puhelusta toimittajalle, jonka sisältöä en tässä viitsi toistaa. Kaikesta tällaisesta on sittemmin tullut hyväksyttävää käytöstä, jota ei pidä kritisoiman, ettei tulisi leimatuksi "suvaitsemattomaksi suvaitsevaiseksi."
Runouden ystävänä päätän merkintäni (mahdollisesti uuden kulttuuriministerimme?) Juho Eerolan vaalirunoon.
Neljän vuoden välein aina Suomessa on vaalit.
Vain vähän värit vaihtelee, jää vanhat pohjamaalit.
On kansa Kaikkivaltias, se kaiken kyllä tietää.
Tietää minne vie tää tie, ja tietää mitä sietää.
Vaan kansan muisti, se lyhyt on, heikko, pieni, ohut.
Kepulta on unohdettu vaalirahakohut.
Kaikki puhuu vaaleista, osa myöskin tummista,
sekä niiden ylläpitoon tuhlatuista summista.
Leikkaukset, verot, sotet, sekä indeksit.
Euron kanssa edessä on fixit taikka krexit.
Täysistunnossa aatoksein saavuttaa kukoistuksen:
Jytkyä kun ponnistan, saan persuhallituksen.
Runo: Juho Eerola lähde: https://juhoeerola.wordpress.com/2015/04/15/vaaliruno/
Disclaimer: Kirjoittaja ei elä kuplissa ja tuntee perusuomalaisia äänestäviä ystäviä toisin kuin Kosonen.
Minkälaiset suhteet sinulla on perussuomalaisia äänestäviin tuttuihisi? Minkälaisia keskusteluita olet käynyt heidän kanssaan? Oletko oppinut ymmärtämään perussuomalaisia paremmin keskusteluiden kautta?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuttuihin, vaan ystäviin. Ystävyyssuhde. Kyllä me toisinaan käymme politiikasta keskusteluja ja kerromme ja perustelemme toisillemme miksi olemme mitäkin mieltä mistäkin asioista ja joskus vähän nauramme ironisesti itsellemme. Eihän se ole mikään juttu, että on eri näkemyksiä. Aina löytyy jotain, mistä on aivan samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen Piraatti. Tunnen montakin Perussuomalaisia äänestänyttä, esim. oman äitini. Ainoa Puheenvuorossa vaikuttava persu, jonka olen tavannut oikeassa elämässä, on Risto Jääskeläinen.
Hyvin tultiin juttuun. Jossakin välissä vähän jutustelimme politiikkaakin, mutta mitään suurta ristiriitaa ei syntynyt. Pääosin kuitenkin juttelimme ihan muista asioista.
Kyllä nykymaailmassa erilaisen poliittisen kannan omaavatkin voivat ihan hyvin tulla juttuun keskenään. Ei tämä elämä nyt kuitenkaan pelkkää politiikkaa ole.
Ilmoita asiaton viesti
”Kulttuurin ei aina tarvitse olla taloudellisesti kannattavaa, koska se on satsaus yleiseen hyvinvointiin tai kehittää kokijaansa.” Olisikohan niin että hyvin pieni ja marginaalinen määrä ihmisiä ymmärtää nauttia siitä kulttuurista joka ei kannata ja sen vuoksi se ei omillaan kannatakaan? Mielestäni rajallisilla resursseilla tulee kohdentaa roposet sinne missä ne mahdollisimman tehokkaasti auttavat mahdollisimman monta ihmistä. Kulttuuri ei kuulu näihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ne taiteen osiot, joita ei voi myydä mitenkään, ovat osa laajempaa yhteiskunnallista taidekenttää, keskustelua ja osa ajanhenkeä. Niilläkään produktioilla ei välttämättä ole keskenään sama yleisö.
Ilmoita asiaton viesti
Avaisitko Petra käsitteet ”yhteiskunnallinen taidekenttä” ja ”ajanhenki”? Ehkä sitten ymmärtäisin Sinua paremmin.
Entä jos määrittelisin itseni taiteilijaksi ja osaksi yhteiskunnallista taidekenttää, niin olisinko oikeutettu apurahoihin? Ja jos en, niin miksi en?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sinun täytyisi kouluttautua taiteilijaksi ja erikoistua yhteisölliseen taiteeseen. Tämän jälkeen sinun täytyisi osoittaa että sinulla on jokin produktio jolla haluat herättää yhteiskunnallista keskustelua tai osallistaa ihmisiä, vaikkapa nuoria, ja sen toteutukseen tarvitset apurahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluttautuikohan esim. Gallen-Kallela tai vaikkapa Aleksis Kivi taiteilijoiksi ja erikoistuivat yhteisölliseen taiteeseen? Ja kenelle muuten minun pitää osoittaa, että minulla on joku produktio ja miksi? Eikö kaikkien tulisi olla tällaisissa subjektiivisissa asioissa samalla viivalla?
Nämä olivat retorisa kysymyksiä, eikä niihin tarvitse vastata. Olennaista on ymmärtää, että on pieni joukko ihmisiä jotka määrittelevät ”hyvän” taiteen ja jakavat apurahat täysin mielivaltaisesti oman makunsa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voi sanoa että heidän taiteensa oli mitä suuremmassa määrin yhteisöllistä. AGK kuului aktiivisesti siihen ryhmään joka loi kansallista identiteettia Suomeen. Taidat sen tietääkin. Ei ollut mikään norsunluutornissa omia privaatteja tai taidetta taiteenvuoksi (sillekin pitää olla tilaa)-mystikko.
Myös Aleksis Kivi oli vaikkakin ristiriitaisemmin mukana samassa prosessissa.
Miten kysymyksesi johon tietysti voi vastata liittyy toiseen kappaleeseen kommentissasi?
A. Kivi eli apurahojen ja mesenaattien varassa. Haluatko lisää sitä epävarmuutta mitä hän koki?
Ilmoita asiaton viesti
En tietenkään halua epävarmuutta kenellekään, mutta jos tarkoitit taloudellista epävarmuutta, niin siihen terve ihminen pystyy vaikuttamaan omilla valinnoillaan.
Tässä järjestelmässähän taloudellista epävarmuutta luovat juuri ne, jotka päättävät olla antamatta apurahoja joillekin taiteilijoille.
Luulen Sini että olet älykäs ihminen, ja ymmärsit kirjoitukseni pointin. Tahallaan sitäkin voi tietysti tulkita väärin.
Ilmoita asiaton viesti
No en koska esim juuri tapaus Aleksis Kivi on luonut pohjan sille kultturille (sana tarkoituksessa toimintapojen rypäs taustaideologioineen)
että taidetta tuetaan apurahoin. Minusta sinä olet ristiriitainen.
On olemassa taiteilijoita jotka eivät halua toimia apurahasysteemin sisällä. Olen itse sellainen. Minusta vapaassa amatörismissä on hyvät puolensa ja minä olen valinnut sen tien. En ole hakenut apurahaa kuin kolme kertaa elämässäni joista yhden residenssistipendin sain ja käytin. Muuten olen valinnut sivustakatsojan roolin ja omaan tahtiinsa pakertajan roolin. Sehän on kaikille vapaa valinta kieltäytyä taidepiireihin liittymisestä. Minulle ei vaan tulisi mieleenkään kyseenalaistaa tukijärjestelmää vain siksi että itse olen yhdellä tavalla sen ulkopuolella ja tiedän ihmisiä jotk amyös haluavat onnistua kaupallisesti vaikka stipendijärjestelmän ulkopuolelta ja joilla se tie kutakuinkin toimii. Esim muotokuvamaalari voi hyvinkin tehdä karriäärin ilman tukisysteemiä.
Ilmoita asiaton viesti
Gallen-Kallela opiskeli taidetta hyvin pitkään ja ympäri maailmaa. Hän edusti omalta osaltaan uudenaikaista tyylisuuntausta ja osallistui suomalaisten identiteetin muokkaamiseen tavalla, joka vaikuttaa vielä tänä päivänäkin.
Aleksis Kivi taas on traaginen esimerkki siitä, että ei ole apurahoja. Hän käytännössä sairasteli, joi ja kuihtui pois. Mesenaatti on eri asia. Hän oli erään naishenkilön suojattina.
Ilmoita asiaton viesti
Gallen-Kallela on todellakin osallistunut suomalaisen identiteetin rakentamiseen siinä missä vaikka Väinö Linnakin. Toista mieltä voidaan olla esim. Liina Kuittisesta ja hänen ryhmästään, jotka saivat 5000 euron apurahan Tonight-performanssi tapahtuman järjestämiseen.
Isoista rahoista ei ole kysymys, vaan siitä, kuka määrittelee sen taiteen tarpeen, jolle apurahoja myönnetään yhteisistä varoista.
Ilmoita asiaton viesti
Eli toisin sanoen vasemmistolainen kulttuurieliitti jakaa rahaa samanmielisille taiteilijoille. Vai voisiko esimerkiksi maahanmuuttokriittistä keskustelua herättävä taide saada rahoitusta? Tai kysytään niin päin että onko sellainen joskus saanut julkista rahoitusta?
Entä oikeistolainen taide? Jos haluaisin esimerkiksi tehdä taidetta jolla kyseenalaistan progressiivisen verotuksen oikeutuksen, voisinko saada apurahaa siihen? Tai antifeministiseen taiteeseen? Entä taiteeseen jonka yhteiskunnallinen viesti on että homous on synti? Epäilen suuresti. Nämä ihan vain esimerkkeinä.
Minustakin olisi reilumpaa että kukaan ei saa minkäänlaista julkista rahoitusta taiteelleen, kuin että sitä saavat vain ”oikeaa” tietoisuutta omaavat taiteilijat.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka esimerkiksi nuo Eerolan ehdotukset ovat kohtuullisen kärkeviä, niin pakko kuitenkin huomauttaa, että meillä on julkinen sektori tukevasti pakkasella & lähes koko poliittisella kentällä vallitsee konsensus siitä, että tuntuva vyönkiristys on Sipilän lupausten mukaan edessä vähän joka sektorilla.
Miksi kulttuurin pitäisi olla tässä jonkinlainen poikkeus? Et nyt pääsekään lääkäriin kuin vasta puolen vuoden päästä, mutta jos kävisit sen aikaa vaikka rap-työpajassa? Sulta jäi nyt tuo jatkokoulutuspaikka väliin, mutta miten olisi tanssikurssi?
Samanaikaisesti, kaikenlainen tilivelvollisuus tuomitaan suoraan kulttuurivihamielisyydeksi, vaikka hyvin voi kysyä, missä määrin kulttuurin rahoitus oikeasti kanavoituu noihin kaiken kansan työpajoihin ja kursseihin, ja missä määrin kyse on tiukkaan rajatun ryhmän nautintaoikeuksiin kajoamisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin niitä rahoja tulee voida kohdentaa niin, että ne sopisivat parhaiten lama-aikaan. Mutta kuten sanoin, kulttuuri voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi meillä on perinteisesti ollut hyvä ja arvostettu muotoilun taju. Kenties siihen voisi satsata enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
Aijjai, etkös sinä nyt syyllisty ihan siihen samaan kylmään taloudelliseen ajatteluun, kuin kyldyyriväen kammoksuma oikeisto 🙂 Sivumennen olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta olenkin tällainen ikävä kulttuurivihamielinen laskukone.
Mutta oikeastaan viittasin kyllä siihen, että kun kulttuurin arviointi ja arvottaminen on väistämättä hyvinkin subjektiivista, niin sille(kin) alalle on muodostunut sisäpiiri, joka päättää mikä on hyvää ja mikä huonoa, ja istuu vahvasti hunajapurkin päällä. Samalla kovin rutina kuuluu yleensä sieltä purkin päältä, ja tarkoittaa lähinnä sitä, että sinne ei haluta muita sorkkimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Krista Kosonen on Putous-viihteessä tehnyt aivan persun näköisiä hahmoja, joten joitain vaikutelmia on kuplankin sisään välittynyt.
Toisaalta tietyt taiteilijat ovat inspiroituneet eritteistä (Teemu Mäki ei ikinä tule saamaan kissojen ystäviltä anteeksi), mikä on kai jotenkin kulttuurisempaa kuin perussuomalainen pyllyhuumori marketin parkkipaikalla tai Teboilin pöydässä.
Mitä hyötyä on lokeroinnista? Viime sunnuntaina olin persu, eurovaaleissa kulttuurivasemmistolainen. Edustuksellinen demokratia on nautinto itsessään!
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs lokerointia se on että käydään läpi persujen kulttuuripoliittista ohjelmaa ja arvaillaan uusia vetoja ja niiden heijastusvaikutuksia kulttuurielämään?
Ilmoita asiaton viesti
Jos ”ei tunnista vaalituloksista omaa Suomeaan”, niin nyt on mahdollisuus opetella. Hauska tutustua, Krista!
Ilmoita asiaton viesti
Kristako tän blogin kirjoitti?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kirjoittanut, mutta lukee varmasti!
Ilmoita asiaton viesti
Taita osalla taiteilijoilla olla Suomessa päätarkoitus olla päästä apuraha taiteilijaksi, jossa riittä yleensä tunnettavuutta hyvin pienen piiri tietoisuudesta. Eli pakolaisten ja osan taiteilijoista samankaltaisuus on ilmeinen, sillä kummatkin haluavat tilanteeseen jossa ei tarvitse todistaa mitään ansaita eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla on Jouni aika ruusuinen kuva taiteilijan elämästä ja siitä kilpailusta ja uran rakentamisesta joka siihen liittyy, aika lähellä se on erittäin pitkälle erikoistuneen ja koulutetun pienyrittäjän tilanneta.
Toinen kysymys on sitten että yhteiskunnassa on aina ihmisiä jotka ovat hetken tai pitemmän ajan tilanteessa jolloin heidän ei pidäkään joutua todistelemaan mitään mitään elossapysymisensä eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kevennykseksi: Kun Tynkkysen blogissa lähinnä parjattiin Krista Kososta, nyt saa myös kehua. Tässä erittäin hyvin aiheeseenkin sopiva kuvagalleria, jossa Krista esittää kaikkia puolueita varsin osuvasti 🙂
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/katso-kuva…
Ilmoita asiaton viesti
Robert Mapplethorpen näyttely Kiasmassa on hyvä ja tarpeellinen. Siellä on myös kiintoisia Patti Smithin elokuvia.
Nyt Kiasman nettisivuilla lukee, että tekijä ”eli … rock- ja undergroundelämää”. Avajaispäivänä, kun kävin näyttelyssä, samalla sivulla kuitenkin luki ”eli … rock- ja gay sm undergroundelämää”. Olen tästä melkoisen varma, en ole voinut tällaista keksiä.
Näyttelyn järjestäjät ovat siis ottaneet pois sanat ”gay sm” joko vaalituloksen selvittyä tai jo sitä ennen oman poliittisen korrektiutensa takia. Tässä jää huomiotta, että moinen poliittinen korrektius on välillisesti syrjivää ja poissulkevaa joitakin ihmisiä kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä Petrat ja Sinit ovat kaikkitietäviä varsinkin silloin kun sana perussuomalainen esiintyy muodossa jos toisessa.
En allekirjoita perussuomalaisten kulttuuripläjäystä sillä sitä on osa myös perussuomalaisista kulttuuri-ihmisistä arvostellut.
Tomi Solakivi uskaltaa tuoda esiin ne todelliset ongelmat. Itseäni ihmetyttää, että kaikennäköisiä ”apurahoja” myönnetään jo hyvässä taloudellisessa asemassa ( usein takana varakasta tukijoukkoa) oleville taiteilijoille kun pitäisi tukea nuoria ja aloittavia taiteilijoita.
Toivon perussuomalaisten saavan kulttuuri- ja urheiluministeripestin, jotta meissäkin mukana olevat kulttuurintekijät pääsisivät parantamaan ( vaikka perustulolla) niiden ”tavallisten” kulttuurityöläisten arkea!
Tätä toivon sekä kulttuurityöläisen äitinä että muusikon tätinä!
Ilmoita asiaton viesti
Hei Anita. mikä on lähteesi sille, että vain taloudellisesti hyvässä asemassa olevia taitelijoita tuetaan, nuoria ei?
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs kaikkitietävää mä nyt olen sanonut. Ihailen kyllä Petra kykyä hahmottaa tätä aihetta ja suhtauttaa kulttuuripolitiikkaa uuteen vallanvaihtoon. Itse en osaisi.
Taisit ottaa minut mukaan vaikka en sitä ansaitse.
Ilmoita asiaton viesti
Taidemaalarina olen kansanedustaja Juho Eerolan kanssa samaa mieltä, kaikki taiteen ja kulttuurin apurahat ja muut julkiset tuet tulisi poistaa välittömästi ja juuri sen takia koska ne kohtelevat taiteen ja kulttuurin tekijöitä eriarvoisesti ja syrjivästi. Apurahat ja muut julkiset tuet lisäävät vain byrokratiaa, vääristävät kilpailua ja ovat johtaneet keinotteluun ja korruptioon, samoin kuin ne asettavat taiteilijat eriarvoiseen asemaan. Eikä valtion tehtävä ole julkisilla tuilla lisätä eriarvoisuutta, kasvattaa byrokratiaa, vääristää kilpailua, lisätä keinottelua ja korruptiota, tai asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
Valtioon tulisi edesauttaa taiteilijoita ja kulttuurintekijöitä aivan muilla tavoilla, sellaisilla jotka kohtelisivat taiteilijoita samanarvoisesti ja yhdenvertaisesti ja joilla edesautettaisi taiteilijoita pärjäämään omalla työllään. Tämä olisi se oikea tie tukea taidetta, ei apurahat ja muut julkiset tuet.
Niin Krista Kosonen kuin blogistikin on itseasiassa aivan pihalla tasa-arvojensa kanssa puhuessaan samaan aikaan valtion taiteen apurahoista ja julkisesta tukemisesta, koska asiat ovat erittäin pahasti ristiriidassa keskenään. Apurahat ja muut julkiset tuet ovat hyvin kaukana tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän, että joitakin kuvataiteilijoita harmittaa, ettei apuraha osu omalle kohdalle. Mutta kirjatkin pitää saada käännettyä ja monta muuta asiaa. Apurahoja tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollalailla on niin helppo ohittaa tosiasiat siitä että apurahat ja muut taiteen julkiset tuet kohtelevat taiteilijoita epätasa-arvoisesti. Blogisti ei siis todellisuudessa ollutkaan huolissaan taiteilijoiden ja kulttuurintekijöiden tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta, vaan siitä että nykyinen epätasa-arvoinen kohtelu joitakin taiteen ja kulttuurin tekijöitä kohtaan saattaa loppua. Ja siitä että taiteilijat joutuisivat tekemään taidettaan samalta viivalta lähtien.
Hienoa että tosiasiat tulivat kuitenkin esille, vaikka niitä yritettiinkin naamioida aivan muiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että apurahajärjestelmää tulisi ainakin remontoida ja rajusti. On esimerkiksi väärin, että kirjastoapurahoja on myönnetty iäkkäille kirjoittajille rutiininomaisesti vaikka heiltä ei ole tullut enää mitään kirjallista tuotantoa vuosikausiin. Samaan aikaan nuoret lahjakkaat kirjoittajat jäävät vaille mitään. Tuollainen ei edistä suomalaista kulttuuria.
Tuo ”kaikkien pitää lähteä samalta viivalta” on argumentti, jota voitaisiin tietysti soveltaa kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa. Mitäpä jos luovuttaisiin vaikkapa ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista kokonaan, eli niitä ei enää saisi kukaan. Hyvin oikealla oleva voisi kannattaa jopa sitä, että toimeeentulotuesta luovuttaisiin, koska ”eihän sitä yrittäjätkään saa” (käytännössä, teoriassa kyllä jos toimittaa 200 kpl lomakkeita). Eli koska tasa-arvo ei tässä toteudu, ratkaistaan asia poistamalla etu kaikilta. Näin taatusti säästetään yhteiskunnan varoja. Ymmärtänet, ettei tämä ihan kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sovi tuosta noin vain? Tai jos sopii, on ainakin rehtiä myöntää sen olevan niin oikeistolaista politiikkaa ettei sellaista kannata edes kaikki kokoomusnuoret.
Jos tavoitteena on tuhota koko apurahajärjestelmä, seurauksena voi olla myös vaikkapa suomenkielisen käännöskirjallisuuden romahdus. Suomeksi saatettaisiin kääntää vain populaareja dekkareita, sitä mikä myy. Vähättelemättä yhtään noiden kirjojen merkitystä, se johtaisi helposti pitkällä aikavälillä sellaiseen suomenkielisen kulttuurin rapautumiseen, joka voisi monia perussuomalaisiakin harmittaa. Mitä vähemmän kirjallisuutta suomeksi julkaistaan monipuolisesti, sitä helpommin kieli kuolee. Kouluttautuva väki joutuu tarttumaan yhä useammin vieraskieliseen kirjallisuuteen, mikä lienee useimmissa tapauksissa englanti. Tämä taas johtaa helposti suomalaisten korkeakoulututkintojen muuttumisen yhä enemmän englanninkielisiksi. Paine englannin saattamiseksi Suomen viralliseksi kieleksi kasvaa. Ainakin itse näen vähän ironisena jos perussuomalaisesta arvomaailmasta käsin halutaan tieten tahtoen kohti tällaista kehitystä. Sitä voisi pitää jopa suorastaan aika epäisänmaallisena toimintana.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko poissuljettu vaihtoehto, että tilatusta käännöstyöstä maksettaisiin vaikka palkka? Tai jos joku haluaa kirjan oma-aloitteisesti kääntää niin joutuisi sitten sen työnsä kustantajalle myymään? Tai tekee sitten omakustanteen ja myy sen?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki kirjat eivät ole myyntihittejä, mutta niiden kääntämisellä on vaikkapa kulttuurihistoriallista merkitystä. Hyviä kääntäjiä, hyviä taiteilijoita, hyviä muusikkoja, elokuvantekijöitä, kannattaa tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurirahoituspolitiikkani lyhyesti:
– Yksityisellä rahalla tai palkkiotta siitä vaan tekemään, mitä mieleen juolahtaa, kunhan ei sotke paikkoja tai pilaa yleistä viihtyvyyttä tai tee laittomuuksia.
– Julkisella rahalla ei pidä rahoittaa poliittista tendenssitaidetta esimerkiksi teattereissa. Suomen tilanteessa tämä kyllä tarkoittaa yleensä postmodernin tai poststrukturalismin muotoja uusintavia teoksia. (tosin persujen ohjelman kirjoittajille tiedoksi: se inhottu ooppera ei pääsääntöisesti ole postmodernia uusintava taidemuoto)
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tosiasioita Petra lateli, mutta nämä ovat melko merkityksettömiä. Nämä menevät samaan sarjaan Keskustan keskiolutaloitteen kanssa – se haudataan äkkiä kun kaikki tajuavat kuinka huono idea se oli.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kulttuurin yksityinen sponsorointi (mesenaatti-toiminta) siis kokonaan poissa vasemmistotaitelijoiden vaihtoehdoista? Siis että herrojen kädestä ei syödä, vai?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, sinun pitänee kysyä heiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Luotan siihen, että Petran laatublogia kommentteineen lukevat myös apurahoilla taidettaan tekevät vasemmistointellektuellit.
Ilmoita asiaton viesti
Toihan on erikoinen tapa kohdistaa kommenttejaan keskustelun ulkopuolelle.
Ehkä haluat leikkiä jotain sketsihahmoa joka näkee pikku-ukkoja ja juttelee niiden kanssa eikä läsnäolevien.
Ilmoita asiaton viesti
Jätä se ”pikku-” pois!
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurirahoja ronskisti leikkaamalla persut varmistavat ylikansallisen kulttuurin monopolin. Sitähän he kai halusivat?
Olisi hauskaa, että politiikassa olisi mukana vähintään sen tason shakinpelaajia, jotka osaavat laskea edes kahden siirron päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Börje on ihan oikeassa. Kurjistamalla vaikkapa elokuvateollisuutta, varmistetaan, että ihmiset katsovat amerikkalaista.
Ilmoita asiaton viesti
Mieluummin leikataan tilapäisesti kulttuurimenoista kuin koulutuksesta. Nykyiset leikkaukset koulutksesta jättää pahemmat arvet.
Ja varaahan kuitenkin on, kun ollaan valmiita rahoittamaan amerikkalaisten museohanketta, Guggenheimia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten luoda kannattavia yrityksiä, miten luoda työpaikkoja ovat oleelliset kysymykset, ei se, onko Hakkaraisen sammaltelu retrosaarikoskea ja -artomelleriä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikissa ammateissa, putkimiehestä kuvanveistäjään (Sibelius-monumentti yhdistävänä tekijänä), menestyminen riippuu kahdesta asiasta. 1) Ammattitaidosta 2) Taidosta markkinoida itseään. Taiteelliset ammatit keskittyvät monesti liiaksi ensimmäiseen, minkä johdosta lyöminen läpi markkinoilla on hankalaa. Kohdasta 1 johtuu taasen se, miksi en ole menestyvä kuvataiteilija.
Taiteilija-apurahat pahimmillaan estävät taiteilijaa kehittämästä jälkimmäistä taitoa, koska säällinen elanto tulee muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Lisään Ulla Appelsinin tylyhkön kolumin, jossa hän uskottelee lukijoita, että Kosonen olisi halveksinut ihmisiä, hieman Tynkkysen tapaan. Itse en ole löytänyt artikkelista sellaista kohtaa mistään, vaan Kosonen puhui arvoista ja ettei tunne ympärillään perussuomalaisia äänestäneitä. Kososen pieksentä on lähtenyt lapasesta että soi.
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-142969398…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos linkistä, en ollut lukenut tätä. IS ja Iltalehti eivät kuulu tavallisesti lukemistooni. Silloin harvoin kun eksyn tuon ensiksi mainitun sivulle, se on usein juuri Ullan kirjoitus jonkun fb-kaverin linkkaamana. Ulla on viisas nainen. Minusta kirjoitus on aika maltillinen ja jos se nyt hiukan sivaltaa jonnekin, niin kyllä se tasapuolisuuden nimissä sivaltaa myös siihen toiseenkin suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjavan mukaan kulttuurin rakenteiden uudistamista vaikeuttaa taiteen ja kulttuurin kentällä vallitseva erimielisyys siitä, millaista on hyvä taide (Suom. Kuvalehti 47/14)
Kysynnän ja tarjonnan välillä olisi oltava joku järkevä suhde, ei voi ilman muuta olettaa, että valtio tukee taidetta, jota ihmiset eivät halua ostaa, eikä käydä katsomassa.
”Arjavan mukaan taiteen ystävillä on myös suppeimmat näkemykset hyvästä kulttuurista. Eikä kulttuuriväki yleisesti ottaen halua taiteeseen demokraattisuutta. Se haluaa edistää omia näkemyksiään, taidekäsityksiään ja mielipiteitään. Ei varmaan tee suurta vääryyttä totuudelle se tiivistys, että apurahajärjestelmä on käytännössä hyvä veli/sisko -verkosto, saman mielisten jengi, jossa kaverit palkitsevat toisiaan.”
Tästähän on jo vuosia puhuttu ja kirjoiteltu monissa arvovaltaisissakin lehdissä. Mutta edelleen piiri pieni pyörii ja liian usein juuri ne kuuluisimmat ja parhaiten ansaitsevat saavat ne suurimmat apurahat ja nuoret lupaavatkin taiteilijat roikkuvat sossun luukulla tai käyvät siivoamassa henkensä pitimiksi.
Erno Paasilinna kysyi muinoin: ”kuka on niin vapaa kuin kirjailija? Paavo Haavikko vastasi: rikas kirjailija. Sellainen, jolla on varaa omiin mielipiteisiinsä. Ruokkivaa kättä voi purra vain kerran.”
Kulttuurirahoja tarkemmin kohdentamalla saadaan ehkä enemmän ja monipuolisempaa taidetta aikaan. Aika näyttää senkin? Mutta kyllä kulttuuriväenkin on osallistuttava samoihin säästötalkoisiin kuin koko muukin Suomi, savutetuista eduista on kaikkien vähän luovuttava.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta kyllä kulttuuriväenkin on osallistuttava samoihin säästötalkoisiin kuin koko muukin Suomi”
Saat sen kuulostamaan kuin olisi kyse jostain äveriäästä eliitistä. Kulttuuriväki kitkuttaa Suomessa, runoilijuus esimerkiksi on kulttuuriteko.
Ilmoita asiaton viesti
”Saat sen kuulostamaan kuin olisi kyse jostain äveriäästä eliitistä. Kulttuuriväki kitkuttaa Suomessa, runoilijuus esimerkiksi on kulttuuriteko.”
Osa heistä on hyvinkin äveriästä joukkoa ja osa taas ei. Minähän vain kuulutin tasaisempaa tulonjakoa, kuten kuulutan sitä muillakin ammattialoilla. Runokirjoja ei juuri kukaan kyllä osta, jos ne ovat tuntemattomilta tekijöiltä, paitsi minä, sitten kun ne maksavat muutaman euron. En ole ketään, enkä mitään vastaan, vaan toivon vain oikeudenmukaisuutta ilmaisenkin rahan jakoon.
Koko Kosonen/persut- juttu oli täysin naurettava, etkä sinäkään ollut siihen täällä puheenvuorossa ihan syytön. En ymmärtänyt kiukkuasi ollenkaan. Tämä Tynkkynen, josta en sinänsä tiedä yhtään mitään, halusi minun mielestäni vain näyttää toisen puolen itsestään ja persuista, mutta sinä vain vänkäsit omaa ikävää kantaasi selittelyistä huolimatta.
En ole edes lukenut Halla-ahon blogeja, mutta täytynee se nyt tehdä, jotta tiedän mistä täällä aina kiukutellaan:) Kerron vaikutelmani kunhan ehdin ne lukea.
Ilmoita asiaton viesti
Laitoin oman panoksenikin taide ja kulttuurikeskusteluun.
http://ukkram09.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/…
Ilmoita asiaton viesti
Valtion budjettiesityksessä vuodelle 2015 lienee suunnilleen seuraavat luvut:
”Taiteen ja kulttuurin edistämiseen ministeriö ehdottaa käytettäväksi 455 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 237 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurin perustaa, turvata luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, edistää luovaa taloutta sekä turvata kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.”
Käsittääkseni yllä oleva on tämän vuoden tilanne.
Tässä kohtaa valtio voi siis säästää 218 miljoonaa, jos valtion lainarahalla rahoittama osuus jätetään kokonaan pois.
En tiedä tältä istumalta mikä mahdollisuus on lisätä veikkausvoittovaroja kulttuuriin. Veikkaus saattaa olla yksi harvoja kasvavia rahan lähteitä nykyisessä tilanteessa suomessa.
Eerola on ehkä ajatellut että tuo 218 miljoonaa voitaisiin tiukassa tilanteessa säästää. Toisaalta tuntuu olevan iso pelko, että PS voi yksinään sanella sen mistä tullaan säästämään. Sillä ministerillä, joka tätä budjetin kohtaa hallinnoi on teitenkin suurin mahdollisuus vaikuttaa tuleviin rahoihin.
Ei nyt tässä vaiheessa kannattaisi kauhean isoa porua asiasta pitää. Tuleva Pääministeri on kyllä sanonut, että kaikki joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Mitä se sitten tarkoittaa, sen näemme tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Hei haloo! Miten jonkun Krista Kososen kommentit mediassa voivat herättää näin paljon tunteita?
Samaisessa artikkelissa kommentoi mm. Pirkko Saisio, jo 70-luvulla huimia tarinoita perus-suomesta kirjoittaneena, Finlandia-palkinnon pokanneena ja nyt näyttämötaiteen puolella (lue: Slava) historiaa tekevänä kulttuuripersoonana hänen kommenttinsa ovat nähdäkseni paljon merkityksellisempiä.
Kannattaa keskittyä olennaiseen, eikö vaan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kosonen ilmeisesti sopi paremmin pieksettäväksi kun hänen kuvansa oli Hesarin jutussa ja hän on koko kansalle tunnetumpi hahmo kuin Saisio. Mielestäni koko kohu meni jo täysin mauttomaksi. Appelsin veti jo todellisen pohjanoteerauksen maalaamalla kuvaa satoja tuhansia halveksuvasta Kososesta.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, media lyö löylyä kylmälle kiukaalle ja kansa värjöttelee turhia puhuen. Kulttuurissakin kannattaa keskittyä olennaiseen.
Kososen tunnettuus ei ole kulttuuria, Saision teot sen sijaan ovat. Toki tämä on minun pieni mielipiteeni, enkä odota sillä suurta suosiota kansan keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ulla Appelsin kirjoittaa minun mielestäni, tästä Helsingin Sanomien haastattelussa esiin tulleista Krista Kososen ja muiden lausumista ajatuksisata, aivan mielettömän hyvin perusteltuja näkemyksiä omassa kommentissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pannut merkille, että ne jotka pitävät itseään kaikkein suvaitsevaisinpina ovat niitä jotka yrittävät vetää maton niiden alta joita eivät halua noteerata mitenkään…
Ilmoita asiaton viesti
No mutta kyllähän Kososen kommentti oli ihan oikeasti paljon laaja-alaisempi kuin vain näkemys valtion taidebudjetoinnista ja näin ollen huoli omasta leivästä. Hänellä on muutenkin keskusteluissa ollut tapana mennä aika suorastaan jonkinlainen vouhottava moraalipaheksunta edellä; huolestuttavin on se tapa olla sitä mieltä että mitään ”ei voi ymmärtää” kun se persumörkö [joka yleisesti edustaa sitä mikä nyt onkaan vasta-argumenttina] nyt vaan pelottaa niin paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kosonen on jotain mieltä. Ai kauheaa 🙂 Hän ilmoitti joskus talk showssa, että Hirvisaaren kirjoitukset ovat pa*kaa. Tuohon aikaan lähes koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä näytti olevan samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
No jos voimme olla samaa mieltä että hän on epärelevantti, niin toki sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Voiko ihmistä sanoa epärelevantiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Mites tästä Kristan jutusta nyt näin iso kalabaliikki tuli?
Hänhän sanoi vain kaikki oikeat asiat, suoritti oikeaoppisen hyvyyden politiikan retorisen rituaalin:
”tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia.”
Universaali tasa-arvo, ihmisoikeus, kaikille hyvinvointia, globaali inklusiivisuus, monikulttuurinen rikkaus. (joiden kaikkien konkreettinen ilmentymä sitten käytännön politiikan tasolla on tulonsiirto niiltä, joilla on, niille, joilla ei ole)
Eli rituaali, joka Pirkko Saision mukaan määrittää älymystöön kuulumisen.
Noh, ilmastonmuutosvastuu jäi puuttumaan, mutta se varmaankin unohtui auteureilta kiihdyksissään.
Ei tällaisesta rituaalista nyt yleensä ole ollut tapana alkaa nillittämään, sehän edustaa moraalista korkeaveisua ja intellektuaalisuutta. Varmaankin vielä vaalipsykoosi valtakunnassa meneillään, ehkä se on pian ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta Maryan on sentään paavillisempi kuin paavi (tai sultaanimpi kuin sultaani):
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429670739863
Tiina Rosenbergilla olisi varmaankin edellytyksiä peukuttaa Maryania.
Ilmoita asiaton viesti
HS:n uutispäällikkö Jussi Pullisen artikkeli NYT:ssä oli napakymppi: http://nyt.fi/a1305948147996
Tässä näin ulkopuolisena sosiaaliliberaalina on kiintoisaa seurata tätäkin diskurssia yhtenä esimerkkinä eurooppalaisen populismin dynamiikasta. Yhdellä puolella on hyvinvoiva kultturelli sivistyneistö, joka on nyt joutunut kohtaamaan enemmän tai vähemmän hiljaisena mielipide- ja poliittisella kartastolla olevan ”rahvaan”. Tämän on mahdollistanut Internet ja sosiaalinen media teknologisina ajureina, joka on tasa-arvoistanut ajatusten ilmatilaa luultavasti enemmän kuin kirjapaino konsanaan. Populistipuolueiden suurimpana käyttövoimana toimii nimenomaan se todellinen tai oletettu sivistyneistön asenne näitä mielipidemarkkinoiden uusia tulokkaita kohtaan. Monikaan asia ei loukkaa ihmissielua niin paljon kuin tunne siitä, että toinen pitää huonompana tai ala-arvoisempana ihmisenä, etenkin tasa-arvon nimeen vannovassa Pohjoismaisessa valtiossa. Petra Nyqvist on ollut oikeassa siinä, että perussuomalaiset ovat olleet kehnoja ottamaan kritiikkiä vastaan. Sen saattaa selittää juuri se, että heidän äänestäjissään nimenomaan on niitä, jotka kokevat joutuneensa jollain tapaa syrjään valtaapitävissä, globalisoituvan sivistyneistön määräämissä yhteiskuntaihanteissa. Ironian synnyttää juuri se, että Petra Nyqvistin ja Sini Lappalaisen kaltaiset sivistyneistön edustajat läpi Euroopan ovat juuri yhdenlaisia esimerkkejä niihin ihmisryhmiin kuuluvista yksilöistä, joista populistipuolueet Euroopassa ammentavat kannatustaan. Kansat ovat länsimaissa jakaantumassa entistä enemmän erilaisia maailmankuvia omaaviin.
Mikäli tämä dynamiikka todella kuvaa todellisuutta hyvin, niin herää kysymys, haluavatko Petra Nyqvistin ja Sini Lappalaisen kaltaiset hahmot pitkin Suomea ja Eurooppaa jatkossakin ruokkia tätä dynamiikkaa, joka loppuviimein kanavoituu populistipuolueiden kuten perussuomalaisten kannatuksena ja vaikutusvaltana politiikassa? Jos itse olisin esim. Nyqvist ja korkeimpana tavoitteenani olisi populistisen nurkkakuntalaisuuden voimistumisen estäminen, niin saattaisin valita toisenlaisen strategian kuin perussuomalaisten älyllisen kritisoimisen. Oikeassa olemisensa osoittaminen toisen kasvojen menettämisen kustannuksella ei nimittäin monellakaan elämän alueella ole se tehokkain taktiikkaa saavuttaa toivottuja tuloksia. Sitä vastoin kärsivällinen ymmärtäminen, vaikkei hyväksyisikään, ja toisen ajattelun ansioiden tunnustaminen jonkinlaisen luottamuksen aikaansaamiseksi avaisi uudenlaisia teitä rakentavan dialogin avaamiseksi ja sitä kautta toisen mielipiteisiin vaikuttamiseksi. Käsittääkseni Oras Tynkkynen (vihr.) on valinnut tämän tien ja onkin varmasti jossain määrin onnistunut avaamaan myös perussuomalaisiin päin toisenlaista näkökulmaa asioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Meni nyt hieman korkealentoiseksi. Tässä blogissa ei ole sivistyneistöä, ei suvaistsevaistoa ei mitään muutakaan -vaistoa eikä täällä muuteta maailmaa vaan yksilöt keskustelevat ilmiöistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsitkö kuitenkin, mitä hain takaa, vaikka tarkastelinkin nyt aihetta noin yleisemmin? Näetkö jotain pointtia sanomassani, vai onko se mielestäsi virheellistä ajattelua?
Tätä ei ole tarkoitettu otettavaksi vastakkainasetteluna, vaan yhteisen ymmärryksen ja tavoitteiden rakentamisena. Muistattaisin, että olen todennäköisesti arvomaailmaltani paljon lähempänä sinua kuin perussuomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos minulla on jotain kritisoitavaa, minä kritisoin, jos on kehuttavaa, minä kehun. Hyvin yksinkertaista analyysiä siis. Sen suurempaa päämäärää ei ole eikä osallisuutta mihinkään kuviteltuun kokonaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Loviisan sanomissa oli näemmä vähän saman suuntaista analyysiä.
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=7659
Ilmoita asiaton viesti
No olipas väsynyt kolumni. Jos iltapäivälehdet ja Seiska tahkovat rahaa Teuvon toilauksilla, siitä pitäisi palkita Teuvoa enemmillä äänillä ja syyttää muita puolueita pahansuopuudesta?
Yksinkertaisesti kritisoitavat asiat eivät katoa uhriutumalla. Edelleen on täysin sallittua äänestää ketä haluaa. Se on kaikin puolin ok.
Muuten, Levengood ei sentään määrittele ilmapiiriämme, hän on ihan yksityinen persoona. Kolumnissa on virhe: Levengood ei puhunut paskapartiosta vaan paska-partista. Paskapuolueesta. Siinä toki ruma määritelmä, mutta hänellä on sananvapaus sanoa niin. Ja sitä sananvapauttahan PS omien sanojensa mukaan haluaa tukea eikä vaimentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että toit asiavirheet esiin, Petra. Tässä oli kuitenkin ajatuksena tarkastella metsää, eikä vain puita.
Ymmärrätkö mitä haen takaa? Näkisin, että sinuun sopisi fraasi ”pehmeiden arvojen kova puolustaja”, mutta tuo kovuutesi, vaikka ei missään nimessä pahimmasta päästä olekaan, ei palvele tavoitteitasi. Vaikuttaisi kuin sinulle olisi tärkeämpää taistella vastaan kuin, että maailmasta tulisi sellainen kuin toivot. Populismi voi ilmiönä olla sellainen, että se muuttaa tietyllä tapaa demokratian pelisääntöjä. Poliittinen järkiargumentointi ei toimi sitä vastaan, vaan voimistaa vastapuolesi yhdentymisen tunnetta. Mitä enemmän sinä ja muut tappelette tällä tavoin, sitä vahvemmaksi perussuomalaiset kasvavat ja sitä kauemmaksi tämä maa menee siitä mitä toivot. Sinun kannattaisi ajatella kuten Sun Tzu: ei pidä miettiä sitä, miten yksi taistelu voitetaan, vaan miten koko sota. Ja joskus sodan voittamiseen ei tarvita ainoatakaan taistelua.
Sanon näitä sinulle, kun olen ajatellut sinun olevan yksi tämän palstan laaja-alaisimpia ajattelijoita ja parhaimpia kynäilijöitä. Käytät lahjojasi jotenkin mielestäni nyt vähemmän viisaasti kuin voisit.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että helsinkiläisten kuplan sisään on kehitetty myrskykontti ja tuulikone. Saavat hieman tuntumaa mitä on elää maalla ja saaristossa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse yritän elää sekä keskisuomalaisessa että helsinkiläisessä kulttuurissa ja kyllä niitä eroja on valtavasti. Siinä kun Helsinki on pikku-Ruotsi, Keuruu on Michigan, jossa arvostetaan ”lavabiiliä”. Kulttuurishokki on aina kumpaankin suuntaan.
Kososella on ollut tuntumaa jossain määrin Kristoffer Taxfreessa, mutta ei roudari ole yleensä hikinen eikä Kristoffer. Kristoffer är i Pargas.
Hakkarainen on markkinatyyppi ja omaa rehvakkaan esiintymistavan. Siihen kuuluu läpänheitto. Ei perussuomalainen ole koskaan mikään paraatityyppi vaan Juutas Käkriäinen Ryysyrannasta tai Havukka-ahon ajattelija. Siis individualisti. Ei sellaisesta saa aikaan mitään uhkaa.
Lopuksi totean, että Hakkarainen voi olla mukavuusalueellaan hyvinkin tehokas. Ministerinä hän olisi paikallaan saha- ja alkoholihaittaministerinä. Hän olisi koko ajan työn touhussa ottamassa selvää vastuualueestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin, mutta eikö ole hassua, että yritämme olla niin eurooppaa samalla kun tutustumme uudelleen omiin juuriimme 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanko niin, että keskisuomalaisessa ja savolaisessa kulttuurissa ollaan kuitenkin yhteisöllisempiä ja avoimempia kuin täällä. Sitä on pidetty valtakulttuurissa heikkouden merkkinä.
Puhutaan paljon monikulttuurisuudesta, mutta oikeasti meillä on vallinnut turpa kiinni kulttuuri ja porukkaa on assimiloitu etelään samalla tavalla kuin suomalaisia ruotsiin.
Jos myönteistä pitää Hakkaraisesta sanoa on, ettei mies kulje hattu kourassa vaan on sitä mitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ymmärrän oikein, ajattelemme samoin, perussuomalaisuus on myös osa monikulttuurisuutta ja se täytyy hyväksyä osana kulttuurimme monimuotoisuutta, tuntui se hyvältä tai ei? Eiväthän kaikki pidä Picassosta tai Dalista, silti on niitä, jotka maksavat niistä pienen ihmisen omaisuuksia.
Moniarvoisuus on kuin rotanloukku, hyväksyt sen ja olet itse syötti.
Ilmoita asiaton viesti
Petra tuo kirjoituksesi kulttuuriosuus on hyvä ja jopa tekniikan akateeminen Hämeestä voi allekirjoittaa siinä esitettyjä asioita ja tavoitteita. Samaan hengenvetoon on kuitenkin pakko sanoa, että en usko hetkeäkään Kristan ajatuksissa olleen tällaiset asiat hänen purkaessaan sisäisiä tuntojaan PS:n vaalimenestyksen jälkeen. Ja vielä vähemmän Pirkko Saision. Kyllä niissä oli takana jotain syvempää ihmetystä tyyliin ”missä näitä menneen maailman äijiä oikein sikiää”. Yrität vain selittää asiaa näin jälkikäteen parhain päin, joka tietysti on hieno tavoite. Se ei kuitenkaan korjaa kyseisten kulttuuripiirien itsestään antamaa kuvaa miksikään muuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkät perustelut, joita en oikein tarkasti jaksanut klukeakkaan näin aamutuimaan, mutta sopinevat varmasti vaalienjälkeiseen kuvaan:
– Väärin äänestetty – äänestystulos väärin,
– Väärin äänestetty – äänestetty vääriä puolueita
– Väärin äänestetty – äänestetty vääriä henkilöitä
– Väärin äänestetty – äänestetty väärää sulupuolta olevia henkilöitä
– Väärin äänestetty – muuten vain.
Kaikkea tuota on saanut kuulla, kun päivittäin kuuntelee ja katselee mitä media esittää.
Kun aikanaan saadaan tämän väärän vaalituloksen pohjalta uusi hallitus, sekin linnee VÄÄRIN ……….
Hyvää alkavaa kesää kumminkin, kaikille tasapuolisesti / viiteryhmän mukaisessa tilastollisessa suhtees.
Ilmoita asiaton viesti