Lukiolaiset voisivat halutessaan ennallistaa vanhojen tanssit
Some-syötteeseeni ilmestyy toisinaan päivityksiä joissa nuoret naiset lahjoittavat kalliita ja näyttäviä vanhojenpäivän tanssipukujaan vähäosaisille lukiolaisille. Nämä ovat aina suuria some-tapahtumia joissa lahjoittajan epäitsekkyyttä ylistetään vuolaasti satojen, ellei tuhansien tykkääjien voimin. Lahjoittaja saa runsaasti näkyvyyttä ja kunniallisuuspisteitä.
Jaloa, mutta minä saan niistä päivityksistä kuitenkin epämukavan olon. Sen sijaan että juhlitaan vanhuutta, osallistutaan jonkinlaiseen jetset-ilmiöön jossa mitataan vanhempien maksukyky. Vähävaraiset pääsevät loistosta osallisiksi jos joku jakaa armopaloja.
90-luvun alussa elettiin vanhojen tanssien sekamuotoista aikaa. Osa pukeutui edelleen ”vanhaksi” tai historialliseen asuun, osa valitsi hillityn iltapuvun. Kukin kursi kokoon mitä parhaaksi katsoi. Huumori ja luovuus oli edelleen osa tanssien charmia. Äitini vuokrasi minulle Aino Ackté-henkisen leningin ja siihen vielä leveälierisen hatun strutsin plyymillä päähän keikkumaan. Muistaakseni vuokra oli 120 tai 170 markkaa. Opeteltiin vetämään poloneesi ja cicapoo, ja joku saattoi piipata vähän hiuksiaan, mutta erityisen ulkonäkökeskeisestä tapahtumasta ei ollut kyse.
Kaikella kunnioituksella, mutta eihän tuossa nykyisessä Promia muistuttavassa kilpakoristelussa ole enää mitään järkeä. Käy sääliksi eritoten perheet, joissa opiskelee useita nuoria. Tietenkin se kaikki on ihastuttavaa ja kaunista. Mikä voisi olla suloisempaa kuin raikkaat, nuoret opiskelijat. Itsekin tullut ihasteltua roskat silmissä kun nuoriso joraa ykkösissä. Mutta aika kauas on tultu alkuperäisestä perinteestä kun iltapäivälehdet uutisoivat pukuloistosta ja kaunottaret poseeraavat tuhansien eurojen hepeneissä ammattivalokuvaajien huhkiessa.
Joku nyt tietysti ajattelee, että mitä se täti siellä rutisee – antaa nuorten pitää prinsessa- ja prinssipäivänsä. Tuskin olen kovinkaan väärässä että nykyisellään tanssit aiheuttavat monessa kodissa paljon paineita ja huolta. Ja mikäli näin on, lukiolaiset voisivat itse kääntää kelkan koska tahansa. Ei tarvittaisi kuin kertaus siitä, mistä vanhojen tansseissa on perinteisesti ollut kyse.
Että pukeudutaan vanhaksi.
Ainakin yksi kaverini pukeutui vanhojentansseissa maastopukuun. Se oli jonkinlainen tempaus, ehkä peräti protesti. Ehkä nykynuorten kannattaisi ottaa siitä oppia.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssit eivät ole milloinkaan niin korservatiiviset kuin nyt. Täytyy muistaa että lukiolaiset loihtivat perinteensä itse, mutta ovat mielestäni maalanneet itsensä nurkkaan.
Ilmoita asiaton viesti