PetraNyqvist Hemulointia näkinkengän kokoisella saarella.

Seuraavalle hallitukselle rysähti yllätystehtävä: lajikadon hillitseminen

  • Kuva: Petra Nyqvist
    Kuva: Petra Nyqvist
  • Kuva: Petra Nyqvist
    Kuva: Petra Nyqvist

Koska ihminen ei ole vieläkään oikein hahmottanut olevansa osa eliölajien kudelmaa, josta ei voi irrotella komponentteja miten tahansa, se ei ole kunnolla tarttunut itseäänkin uhkaavaan elonkirjon hupenemiseen. Lajit ovat kenties joidenkin korvissa vain joukko hassuja nimiä, kuten loispiponen, tihkutympönen, silkkityynynen, räyskä, mähkä ja korukeräpallokas.

Seuraavan hallituksen on tartuttava ympäristökysymyksiin aivan uudella asenteella. Jo tapetilla olleiden aiheiden lisäksi hallituksen päänvaivaksi tulee pysäyttää alati hupeneva eliölajien taantuminen ja kato. Uuden arvioinnin mukaan joka 9. suomalainen laji on uhanalainen.

Aloitanpa kertomalla anekdootin omasta elämästäni. Kiinnostipa luonto tai ei, lähes jokaisella ikäpolveni ihmisellä on varmaankin vastaavanlaisia kokemuksia jostain lajista.

Kotosaarellani sijaitsevan kototaloni ja ulkorakennuksen räystäiden alla on aina pesinyt haarapääskyjä, varmastikin sen toistasataa vuotta. Pelkästään päärakennuksen suojissa on ollut jopa 3-5 pesää. Jokainen kesäaamuni lapsuudesta asti on täyttynyt kiihkeästä, lähes hermoille käyvästä kirrityksestä. Pääskyt ovat liidelleet, nahistelleet ja välillä on mätkähtänyt portaikkoon pesällinen nakuja poikasia. Mutta pari viimeistä vuotta: ei yhtäkään pesintää. Koko äänimaiseman muuttuminen tuntuu omituiselta.

Uudet tulokset koskettavat nyt jokaista: esimerkiksi made ja kampela siirtyivät juuri silmälläpidettävään NT-luokitukseen. 70-luvulla tuikitavallinen hömötiainen on nyt erittäin uhanalainen (EN). Hömötiainen ei löydä pesimäpaikkoja talousmetsistä ja hakkuilta. Ihminen on unohtanut, ettei metsää voi valjastaa pelkäksi puupelloksi, vaan siellä on oltava luontaista monimuotoisuutta, josta on riippuvainen moni olento  - mukaan lukien ihminen itse. Ihminen on myös unohtanut, ettei lajeja voi suojella vain antamalla niille pienen pirstaleen jostain reunamilta, vaan eliölajien on pystyttävä lisääntymään ja levittäytymään sopivissa ympäristöissä ja ekologisia reittejä pitkin.

Lajiston suojelu lakkasi juuri olemasta viherpiiperrystä. Sitä se on ollut toivottavasti siitä asti, kun pölyttäjien määrä romahti. Seuraavan hallituksen on pidettävä huolta, että esimerkiksi maanviljelijät, metsän- ja maanomistajat saavat asianmukaista tukea lajiston vaalimiseen, ennallistamishankkeisiin ohjataan kunnolla varoja, ja lajistonsuojelu on taas suosittua ja järkevää eikä ikään kuin naurettavaa puuhastelua joka häiritsee kaikkea tärkeämpää tekemistä. Tunnettu faktahan on, ettei rahaa voi syödä.

Mitä tarvitaan? Esimerkkejä:

Vanhoja puita ja lahopuita tuomaan ravintoa eliöille ja kasvualustoiksi sienille, sammalille ja jäkälille. Metsissä on oltava jatkuvaa lahopuujatkumoa ja ekologisia reittejä.

Purojen ja jokien ennallistamista, jotta kalat voivat lisääntyä.

Perinnebiotooppeja eli ketoja, niittyjä, rantaniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, joilla karja saa laiduntaa ilman keinotekoista lisärehua. Jos ei karjaa ole, niittyjä voidaan niittää oikeaoppisesti, kunhan niittylajeille saadaan avointa alaa.

Älykkäämpiä hakkuumenetelmiä.

Kosteikkoja, soita.

Vähemmän typpeä, fosforia ja muita laskeumia vesistöihin.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mitätöinti- ja valehteluaparaatit ovat varmasti jo jauhamassa. Professori Janne Kotiahon partaa onkin jo arvosteltu.
Esimerksi Hannes Mäntyranta varmast herää kohta. Uutta kolumniulostetta odotellessa: ”... uhanalaisten metsälajien osuus tutkituista lajeista ei noussut lainkaan vuosien 2000 ja 2010 uhanalaisarvioiden välillä. Se tarkoittaa, että tällä mittarilla mitattuna metsälajien uhanalaistuminen loppui jo ennen vuotta 2010.”
”Ensi vuonna valmistuvaa uhanalaisarviota voi odotella rauhallisin mielin.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/v...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Valitettavasti rauhallinen mieli on täystä arviosta kaukana, joten ihan nappiin ei mennyt, ei.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Suomessa on iso ongelma se että kun metsä kaadetaan tilalle istutetaan yhtä puulajia. Eli tehdään metsästä puupeltoja.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomen lajisto ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Jos lajeja häviääkin, ne voivat palautua ennalleen. Suomen itäraja on pitkä. Suomi ei ole mikään saari. Saimaan norppa yms. ovat sitten erikoistapauksia.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olen hieman eri mieltä tuosta ainutlaatuisuudesta. Jos ei elinympäristöä ole, laji etsii turhaan paikkaa lisääntyä eikä lisäänny. Itärajasta on silloin aika vähän apua.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Elinympäristö voi palautua entiselleen, kun ihmisen vaikutus lakkaa siihen jostakin syystä johtuen. Tällöin Suomen pitkästä itärajasta on hyötyä.

Esim. Talousmetsä ei näin ollen ole mikään peruuttamattoman lajituhon aiheuttaja Suomessa. Luonto ottaa omansa takaisin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #6

ESim. Niittykasvien siemenet voivat säilyä maaperän uumenissa jopa 50 vuotta, joten vaikkapa lajistoltaan upeita niittyjä voidaan ennallistaa. Ilman satsauksia ei kuitenkaan tapahdu oikein mitään.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Tämän aamun uutisissa oli puhetta lahopuiden puutteesta metsissä. Varsinkin se näin on näissä hakatuissa metsissä.
Joku siellä kävi sitten selittelemässä, että on sinne joku jätetty riutumaan. Että sillä tavalla on tänäpäivänä. Eläköön luonnon moniarvoisuus.

"Lahopuu on kuollutta ja lahoavaa puuta. Monet eliölajit tarvitsevat lahopuita elääkseen.[1]
Lahoamisen edetessä eri lahottajaeliöt seuraavat toinen toistaan muodostaen ekologisen sukkession ja tämän seurauksena lahoamisen eri vaiheissa lahopuulla elävät eri eliöt. Lahopuilla esiintyvistä lajeista monet ovat harvinaistuneet metsätalouden tehostuessa."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahopuu

Niin ja sillä seuraavalla hallitukselle näyttää kerääntyvän niin paljon tehtäviä, että pitäisiköhän järjestää, toisetkin eduskuntavaalit, jossa heille valitaan avustajia jotka myös pystyvät tekemään niitä ymmärrettäviä päätöksiä. Sillä varsinaisesti valituthan osallistuvat myös kuntapolitiikkaan ja mihin muuhun sitten ovat itsensä ennättäneet lykkäämään.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Lahopuuta pitää olla vieläpä jatkuvasti tarjolla, jatkumona.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Pesäpaikkojen lisääminen aiheuttaa verilöylyn. Laitat pihalle pöntön, niin siihen tulee lopputalvesta töyhtötiainen. Sitten tulee kuusitianen joka heittää asukit hankeen. Sitten sinitiainen ryöstää pesän. Sen jälkeen tulee talitiainen. Loppujen lopuksi keväällä paikalla oikeasti pesii aina kirjosieppo. Jos pesäpaikkoja on useita, se pöllii kaikki käyttöönsä.

Ajaudumme vaikean eettisen ongelman eteen: pesäpaikkojen lisääminen kasvattaakin oikeasti ainoastaan kirjosieppojen määrää, ja siitä on taas edellä kuvatulla mekanismilla haittaa näille muille.

Jossain hyvin rauhallisessa luonnonmetsässä asunto saattaisi oikeasti mennä näille kiltimmille tiaisille (hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen). Onko joku todistettavasti onnistunut aiheessa?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Pesäpaikkoja voi lisätä antamalla kolopuiden syntyä ja säästämällä kolopuita.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Lentoaukon koollahan tuo hoituu. Töyhtötiaista ja kuusitiaista on kyllä aika turha puutarhaan odotella, ne ovat tiukan linjan metsäläisiä.

Ihme trollaamista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

No se ei ole varsinaisesti minun vikani, jos opettaja Mäkinen ei ole koskaan poistunut asfaltilta. Töyhtötiainen, kuusitiainen ja hömötiainen ovat säännöllisiä vieraita pihalla, kuten tietysti tali- ja sinitiaiset. Pyrstötiainen käy harvemmin, mutta se nyt ei aivan tiainen olekaan.
Suositusten mukaisesta 28 mm lentoaukosta menevät läpi kaikki tiaiset, ja keväällä kirjosieppo. Kannattaa lopettaa trollaaminen ja kokeilla rohkeasti.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Tusinan verran pikkulinnunpönttöjä pihapiirissäni. Joka vuosi on niissä onnistuneesti pesinyt tali- ja sinitiaiset, pikkuvarpuset sekä kirjosiepot. Pihamännyssä pesii harakka ja puuliiterin räystään alla västäräkki. Lienevät rahallisempaa sorttia kun Linjaman kuvaamat kun en ole ulos nakeltuja poikasten raatoja havainnut.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Poikasia ei vielä ole siinä vaiheessa kun asuntojen omistusoikeudesta neuvotellaan, joten poikasten raatojakaan ei synny. Periaatteessa on mahdollista, että jokakeväinen asunnon haltuunotto tapahtuu yhteisymmärryksessä, rauhallisesti neuvottelemalla. Lopputulokseen se ei kuitenkaan vaikuta: Lopputulos on se, että pesinnän suorittaa kirjosieppo.

Tali- ja sinitiaiset ovat ainoat, jotka voivat hyvällä tuurilla hiukan laittaa kampoihin, jos pönttöjä on suuri määrä. En ole millään pönttömäärällä nähnyt tulosta, että esimerkiksi töyhtötiainen saisi asunnon. Se kyllä hyvin usein aloittaa pesäpuuhat, mutta menettää aina paikan vahvemmilleen.

Tämän vuoksi kirjosieppojen määrä lisääntyy, samoin kuin sini- ja talitiaisten määrä suhteessa muihin tiaisiin.

Niin tulee tapahtumaan tänäkin kesänä. Pääsemme ihmettelemään samaa asiaa siis myös ensi vuonna, ja taas hiukan enemmän kuin ennen.

Evoluution kamppailussa 1/1000 ero riittää voittoon. Nyt puhutaan luokkaa 1/2-1/1 eroista, mikä johtaa hyvin nopeasti näiden kiltimpien tiaisten taantumiseen. Jos tilannetta haluaisi tasapainottaa, nykyisten linnunpönttöjen sijasta metsiin olisi tehtävä keinotekoisia pesäkoloja (porareikä joka on täynnä lastua tms). Ne eivät kovin helposti kelpaa kilpaileville lajeille ja syrjäinen sijainti helpottaa myös asiaa. Nuokin ovat alttiita minkkien, oravien yms hyökkäyksille, mutta hyvällä tuurilla joku poikue voisi selvitäkin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ja Minna Pyykön maailmassa aiheesta puhuttiin myös:https://areena.yle.fi/1-50044727

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Miksi Vihreästä liitosta jonka piti olla luonnonsuojelupuolue on tullut suvaitsevaisfeministinen naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja maahanmuuttajien asialla oleva puolue?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ehkä sinun pitää kysyä Vihreästä liitosta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Osoita, mikä puolue on enemmän tai paremmin luonnonsuojelun puolestapuhuja ja -toimija.

Vihreät on yleispuolue, kuten muutkin.

Lajikato ei muuten saa olla puoluekysymys.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Luonnonsuojelumielessä pidän Piraattipuolueen kannattamaa energiapolitiikkaa ja Perussuomalaisten kannattamaa väestö- ja maahanmuuttopolitiikkaa parempana vaihtoehtona, kuin Vihreiden kannattamaa politiikkaa niissä asioissa. http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188... http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187... https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/esko-val... En osaa sanoa, kuinka vakava uhka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on ilmaston kannalta. Vahvemmin oletan, että hiilidioksidi aiheuttaa lajikatoa sillä tavoin, että se laskee meriveden PH:ta, mikä saattaa estää korallien kasvun tai tappaakin niitä, mikä on uhka niistä riippuvaisille lajeille. Yleensäkin puoluepolitiikassa ja edustuksellisessa demokratiassa on mielestäni se vika, että kun ei voi äänestää erikseen eri asioista, niin joutuu valitsemaan asiapaketeista vähiten huonon.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #34

Koralli on ilmestynyt maapallolle silloin kun ilmaston co2 pitoisuus oli moninkertainen.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Petra kirjoitti: "Koska ihminen ei ole vieläkään oikein hahmottanut olevansa osa eliölajien kudelmaa, josta ei voi irrotella komponentteja miten tahansa, se ei ole kunnolla tarttunut itseäänkin uhkaavaan elonkirjon hupenemiseen".

Juuri siksi on korkea aika, että ilmastonmuutoksen rinnalla otetaan vihdoin maailman väestönkasvu vakavasti! Jostain ihmeen syystä siitä ei puhuta YK:n tasolla eikä muuallakaan. Kuvitelkaa: joka ikinen päivä maailman väestön nettokasvu on reilusti yli 200 000 sielua eli Tampereen kokoisen kaupungin verran. Totta kai siinä tapahtuu lajikatoa kun yksi laji vain jyllää eteenpäin...ja me suomalaiset yritämme pysyä mukana kilvassa tuottamalla globaalimarkkinoille ja kanssaeläjille lisäkamaa.

Vasektomia ja robottivero:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235936-robo...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kyllähän siitä toki puhutaan myös YK:n tasolla. Pyritään satsaamaan tyttöjen koulutukseen ettei heidän tarvitsisi mennä nuorena naimisiin ja jäädä tekemään lapsia.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Ehdotuksiani väestönkasvun estämiseen

Tehdään mielipidetiedusteluita Afrikassa, joissa kysyttäisiin ihmisiltä miksi te teette niin paljon lapsia. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, niin olisi syytä tietää asiasta paremmin.
Maksetaan väestönkasvusta kärsivissä maissa asuville nuorille naisille esimerkiksi 30 euroa kuukaudessa siitä, että eivät ole raskaana.
Opetetaan kurjuudessa eläville afrikkalaisille, että ei pitäisi tehdä lapsia kurjaan maailmaan.
Vaaditaan pakkoavioliittojen ja alaikäisten avioliittojen kieltoa Afrikkaan.

Perustetaan sellaisia itsenäisiä valtioita, joissa lastenteko on kokonaan kielletty.
Ne voisivat olla vain miehille tai vain naisille avoimia tai niissä estettäisiin lisääntyminen esimerkiksi asettamalla pääsyvaatimukseksi sterilisaatio.

Tarjotaan seksuaalivietin poistavia tai sitä oleellisesti heikentäviä aineita.
Kemiallisesti avustettu pidättyvyys saattaisi kelvata ehkäisymenetelmäksi joillekin sellaisille henkilöille, jotka eivät uskonnollisista syistä halua käyttää tavallisia ehkäisyvälineitä. Sellainen ehkäisy eroaisi tavallisista menetelmistä siinä, että se ei irrottaisi seksuaalista mielihyvää lisääntymisestä, jolloin se ei käsitykseni mukaan olisi esimerkiksi katolisen kirkon opin vastaista.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Aaro kirjoitti: "Opetetaan kurjuudessa eläville afrikkalaisille, että ei pitäisi tehdä lapsia kurjaan maailmaan".

Tuosta olen täysin toista mieltä. Opetetaan (= "pakotetaan") jokaisen perheen tajuamaan, että kahden lapsen jälkeen ukon siemenjohdot pannaan poikki...(passista, varakkuudesta, rodusta, älystä, kansalaisuudesta tai köyhyydestä riippumatta).

Ilonpito jatkuu siitä huolimatta, uskokaa tai älkää. T.Johdot poikki ry.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tervapääsky ei tykkää kylmästä.
"Luonto-Liitto tiedottaa 11.6.2015

"Osa tervapääskyistä on jäänyt muutossaan puolitiehen, ja havainnot niistä ovatkin olleet varsin harvalukuisia."

Täällä oli 3 kohtalaisen kylmää kesää peräkkäin ja ne on tietenkin vaikuttanut tänne tulevien Tervapääskyjen määrään.
Miten hallitus pystyy estämään tulevaisuuden kylmät kesät?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oletpas näppärä. Tervapääsky on viimeisimpiä saapuvia muuttajia ja ko uutinen tarkoitti sitä, että tuona seuranta-aikana niitä ei vielä tullut paljoa. Se ei edes tarkoita sitä, etteivät ne sieltä puolitiestä lopulta tulleet Suomeen.

Viime kesä oli sitten kuitenkin hyvin lämmin.

Asiantuntijat määrittelevät, että toistaiseksi tervapääskyjen vähenemisen syyt ovat epäselviä. Arveltuja syitä ovat mm rakentaminen (maalla), muutokset Suomen ulkopuolella (esim. elinympäristöjen muutokset lintujen talvehtimisalueilla tai muuton aikaisilla levähdysalueilla), kemialliset haittavaikutukset (esim. ympäristömyrkyt, torjunta-aineet, ilman ja vesien saasteet, öljyvahingot).

Mutta sinä ilmeisesti tiedät, että kyseessä on kylmät kesät. Tietenkin.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tosta lainauksesta jäi pois oleellinen näköjään.

"Suomen kolea kevät ei houkutellut tervapääskyä. Tämän vuoden viimeinen Kevätseuranta-viikonloppu sujui melko viileissä tunnelmissa. "

Sun ei tietenkään tarvii luottaa luontoliittoon joka tuollaista on kertonut.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Niin, kuten sitaattisi kertoo, niin kyseessä on kevätseuranta ja tervapääskyn usein saapuessa verrattain myöhään, niin on mahdollista että niitä saapuu seurannan jälkeenkin.

Todetaan nyt arvioinnista kuitenkin seuraavaa:
"Ympäristöministeriön asettaman Lajien uhanalaisuuden arviointia ja seurantaa edistävän ohjausryhmän (LAUHA) johdolla maamme lajien uhanalaisuutta arvioi vuosina 2017–2018 16 eliötyöryhmää."

"Kaikkiaan mukana oli 180 maamme parasta lajistoasiantuntijaa, jotka ovat luonnonsuojeluhallinnossa, luonnontieteellisissä museoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleviä tai niistä eläkkeelle jääneitä asiantuntijoita sekä pitkälle edenneitä harrastajia."

Mutta ilmeisesti olet keksinyt jotain aivan uutta ja parempaa löytäessäsi kevätmuuttotilanteesta kertovan artikkelin ja päätynyt siihen selittävänä tekijänä.

Sun ei varmaan kannata luottaa asiantuntijoihin, jotka nuo listat ovat tehneet? Ja että he osaisivat ottaa tällaisia asioita huomioon?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #31

Kylmänä kesänä poikastuotto on aika huono kun ruokaa on vähän. Ja toisaalta taas jos tänne tultuaan on kovin kylmä niin poishan ne lähtee eivätkä enää tule välttämättä takaisin. Mutta ymmärrän kyllä miksei kylmyys voi olla mikään syy kun ilmasto kuulemma lämpenee kiihtyvästi.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #36

Helvetissä on erityinen paikka nettitrolleille: Heidän ympärillään pörrää isoja rumia kärpäsiä, jotka vastaavat kaikkeen mitä he sanovat huutaen esimerkiksi: “Te ja teidän kommarilaumanne olette yhteistoimintaHUORIA, joita on aika rankaista rikoksistanne lapsiamme kohtaan. Kovin ottein.” [suora lainaus nettipalautteesta]

http://jyrkikasvi.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuur...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #40

Et sinäkään kovin kaunis ole. Ja aiheeseenkin tuli taas rautaisannos asiantuntijuutta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #45

Siinä paha missä mainitaan. Jos kaipaisin mielipidettäsi ulkonäöstäni, kysyisin sitä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Ei ne sukupuuttoon ole kuollut, niist on vaan tullut globalisteja ilman rajoja järjestön kannattajakuntaa, on se muuttohalut näköjään siirtynyt eliöihinkin ja lähteneet tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Ilmeisesti kyllästyneet tähän impivaaraan kuusikkoineen ja männikköineen :D :D

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kiitos kommentista. Olen tosin kuullut parempiakin vitsejä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

No joo mulla on erikoinen huumorintaju ;)

No sitä asiaakin, joka myös liittyy tuohon kuivaan vitsiini;). Meidän kylällä on oltu ihmeissään pari vuotta, mihin on pörriäiset(pölyttäjät) hävinneet, sitä kuuli kun jutteli viljelijöiden kanssa. Nyt viime kesänä niitä olikin enemmän kuin laki salli.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Jeesuksen toinen tuleminen on kuulemani mukaan viivästynyt siksi, että Rajat kiinni-ryhmä on estänyt kaikilta ei-arjalaisilta maahantulon.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Käsitykseni mukaan pääskyjen vähenemiselle syy on se että maalta on loppunut syötävä eli hyönteiset karjatalouden loppumisen ja viljelyssä käytettävien myrkkyjen myötä.

Maalla ei ole myöskään varpusia kuten ennen, sillä viljaa ei ole avoimesti enää tarjolla pitkin tantereita.

Käyttäjän JukkaLaitinen kuva
Jukka Laitinen

Tottahan se on, entistä vähemmän on keväisin esimerkiksi "pörriäisiä", siis kimalaisia. Aikaisemmin savusaunan portailla löylyjen välillä vilvoitellessa saattoi nähdä niitä mustikan kukissa kymmeniä samalla kerralla - nyt kolme on jo paljon.

Samoin olen ihmetellyt, minne lokit ovat kadonneet? Ehkä kaatopaikkojen keskittyminen jätteidenkäsittelylaitoksiksi on vienyt ravintomahdollisuuksia?

Yhteen kirjoittamaasi asiaan kuitenkin laitan kysymysmerkin (?). Kirjoitat räystäiden alla pesivistä haarapääskyistä. Oma kokemukseni Kymenlaaksosta ja Savosta on, että räystäiden alla pesijät ovat pääsääntöisesti räystäspääskyjä. Haarapääskyt sensijaan pyrkivät tekemään pesänsä ylimmän kurkihirren päälle, mahdollisimman korkealle.

Yksi laji sensijaan on runsastunut --- kevään viimeisimpiin kuuluva luontoääni --- härkälintu saapuu sulostuttamaan laulullaan entistä runsaslukuisemmin ja entistä aikaisemmin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kurkihirrelläpä hyvinkin. En ole talojen yksityiskohtien asiantuntija joten räystäänaluseksi menee kaikki katon suojissa pesiminen.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Lapsena ravasin ympäri metsiä ja ryteikköjä bongaamassa lintuja, ja ne ovat säilyneet minun silmissä luonnon indikaattoreina.

Lukumäärä- ja lajikato on ollut huima muutamassa vuosikymmenessä.
Ennen pelloillakin asusti ja pesi paljon isokuoveja ja töyhtöhyyppiä, mutta enää niitä ei näy.
Kotipiiriin rakentamissani pesäpöntöissä asusti kottaraisia, tervapääskyjä, kirjosieppoja, ja tiaisia, mutta ei enää. Varpuset asuivat ennen tiilikaton alla.

Lähistöllä on metsäsaareke. jossa kesäisin asusti hevonen.
Sieltä aamuisin kantautuva lintujen konsertti oli mahtava, mutta paikka on ollut täysin hiljainen jo kauan.

Tehomaanviljelyssä käytetyt kemikaalit ja yleensäkin ympäristömyrkyt ovat jo purreet kauan, ja lajikatoa tuskin hidastaa saati pysäyttää enää mikään.

"Miljoonat pikkulinnut kadonneet Suomesta"
https://yle.fi/uutiset/3-7468485

"Neljäsosa Suomen linnuista on uhanalaisia"
https://yle.fi/uutiset/3-8125487

Käyttäjän JukkaLaitinen kuva
Jukka Laitinen

Muistelen isäni lukeneen vuosikymmeniä sitten kirjaa "Äänetön kevät", jossa ennustettiin lajien katoa, josta nyt puhutaan. Kirja liennee jossain kunhan sen löydän.

Tämä kaikki jo paljon ennen kuin vihreä liike perustettiin tai sitä edes kukaan kaipasi. Ehkä Linkola kumminkin.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Pentti Linkolalle lähinnä naureskeltiin, vaikka hän selkeästi näki mitä tuleman pitää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tämähän on se kirja josta vihreä liike alkoi. Äänetön kevät (engl. Silent Spring) on biologi Rachel Carsonin kirja vuodelta 1962. Sen julkaiseminen katsotaan usein ympäristöliikkeen lähtöhetkeksi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Laulujoutsenia saapui jo isoja "auroja" ja eikökän hyönteissyöjiä, myös Tervapääskyjä taas metelöi meidän pihalla kesällä, kavioeläinen jätökset pitää siitä huolen.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Tarkalleen ottaen tervapääskyt elävät vain ilmasta pyydystämillään hyönteisillä.
Pienestä nokasta huolimatta suu avattuna on iso, joka soveltuu ilmapyydystämiseen.
Vielä tarkemmin ottaen ne eivät ole pääskysiä ollenkaan, vaan kehrääjälintuja.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

On aikaa lapsuudesta ja nuoruuden maalaiselämän onnellisuudesta lintujen kirkkaista sirkutuksista heinäsirkkojen sirinästä hyttysten ininästä ampiaiste mehiläisten pörinästä ja mikä oli parasta silloin ettemme tienneet sellaisesta olioista kuin viherhiippareita olemassa olevan ollenkaan.
Kiitokset Petra Nyqvistille erinomaisesta blogista ja erityisesti siitä että maasedun ihmisen elon hyvinvoinnilla on pitkässä juoksussa myös cityihmisen turva.

Juha Niemelä

”Ihminen on myös unohtanut, ettei lajeja voi suojella vain antamalla niille pienen pirstaleen jostain reunamilta” No niin on unohtanut ja ihan tahallaan, ja vaikkei asia tähän kuulukaan, sanon silti että päättävissä asemissa olevat ihmiset tuntuvat haluavan myös toisten ihmisten asuvan pienillä pirstaleilla jossain reuna-alueilla, lähinnä Suomen eteläreunalla, koko maan sijaan.
Vanhemmillani on muutama hehtaari hoidettua metsää, mutta saman verran myös lähes luonnontilassa olevaa sekametsää. Eliöstö on varmasti jälkimmäisessä rikkaampaa, mutta eikös se niin ole, että hoidettu nuorehko metsä toimii hiilinieluna paremmin, ja se on nykyään se tärkein asia?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hei Juha Niemelä, sinun täytyy kiireesti laittaa sääntöjen mukainen profiilikuva jotta voit jatkaa kommentointia. Kommenttisi kävi jo hyväksytyksessä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Hyvä ja ajankohtainen aihe. Me vapaa-ajankalastajat olemme olleet pitkään huolissamme uhanalaisista kannoista. Samaa huolta pitää alkaa kantaa myös kaikista niistä lajeista, joiden hyödyntäminen ei ole päällimmäisenä motivaattorina.

Yllättäen tänä aamuna käytiin kahvipöytäkeskustelua kovin rauhallisesta talvesta lintujen ruokintapaikalla. Lieneekö sattumaa vai jyrkästi laskeva trendi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lajien levinneisyys vähenee ja kasvaa erilaisista syistä johtuen alati.

60-70 -luvuilla esimerkiksi naurulokki oli miltei ainoa lokkilaji, jota näki vaikkapa Helsingin kauppatorilla. Ja niitä olikin runsaasti - suorastaan vaivaksi asti. Nyt sellaisen näkeminen on hyvin harvinaista ja laji on luokiteltu silmällä pidettäväksi. Muita lokkilajeja on kuitenkin tullut tilalle eikä moinen muutos välttämättä ole ihmisen tekojen seurausta tai lopullista asiaintilaa.

Ruisrääkkä oli hyvin yleinen Suomessa siihen aikaan, kun oli paljon pienviljelmiä ja viljaa koottiin kuhilaiksi pelloille. Jossain vaiheessa se sitten maatalouselinkeinon harjoittamiseen liittyvän kehityksen vuoksi oli kuolemaisillaan sukupuuttoon, mutta yllättäen viimeisten kymmenen vuoden aikana se onkin taas alkanut yleistymään. Jäljelle jäänyt kanta on löytänyt itselleen uusia lajityypillisiä pesimispaikkoja ja ravinnonsaantikeinoja.

Varpusia oli vielä viime vuosituhannen lopussa "riesaksi" asti Helsingissä, mutta ne alkoivat tämän milleniumin alussa yhtäkkiä kadota niin, että laji oli suorastaan harvinaisuus. Kukaan ei oikein ollut varma mistä moinen kehitys johtui ja sille etsittiin syitä mm. ilmansaastumisen vähentymisestä, joka oli aiheuttanut kompleksisen ketjureaktion eri lajien valtasuhteissa. Viime aikoina kanta on taas normalisoitumassa.

On tietysti toivottavaa, että mahdollisimman moni perinteisistä lajeista säilyttää elinmahdollisuutensa, mutta mikään universaali totuus ei ole, että juuri aiempi lajien välinen tasapaino olisi ollut jotenkin oikeampi kuin nykyinen. Eikä ihmisen tärkein tavoite ole ylläpitää jotain tiettyä lajitasapainoa. Ihmisen elämä kehittyy ja muuttaa muotoaan ja se voi vaikuttaa joidenkin lajien levinneisyyteen positiivisesti, joidenkin negatiivisesti.

Mitä tulee puolestaan uuden hallituksen tehtävään tässä asiassa, niin nämä ovat sellaisia globaalihkoja ihmiskunnan yleiseen kehitykseen liittyviä suuria asioita, ettei suomalaisten arjen selviytymisen tueksi tarkoitetulla poliittisella hallituksella tule olla tällaisessa asiassa kovin suurta ajankäyttöä. Ensisijaisena asiana tulee olla Suomen taloudesta huolehtiminen, jotta ihmiset täällä ylipätään voivat selvitä ja niin muodoin myös osaltaan vaikuttaa muihin asioihin.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Ainakin Töölöntorin kahvilassa varpusia oli viimekin kesänä riesaksi asti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, ne ovat saapuneet takaisin. Reilut kymmenen vuotta sitten ihmeteltiin niiden katoamista.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Oliko ne varpusia vai pikkuvarpusia? Pikkuvarpunen on yleensä se laji jota näkee Helsingissä nykyään.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #78

Hyvä kysymys. Luulin kyllä tavallisiksi varpusiksi, mutta olen sen verran huono ornitologi, etten ole 100-prosenttisen varma.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki Vastaus kommenttiin #81

Vaikea niitä onkin silmämääräisesti erottaa.
Pikkuvarpusen erottaa lähinnä pienestä koosta ja poskipilkusta.
https://suomenluonto.fi/uutiset/100-paivaa-luonnos...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Meidän pihalla käy säännöllisesti Tiaisista, Tali, Töyhtö, Sini, Hömö ja Kuusi. En varsininaisesti bongaa lintuja ja sen takia pari "varpusen" näköistä vierailijaa on tunnistamatta ja tietenkin Punatulkku tulee kun on Auringonkukan siementä tarjolla. Kun tulee käytyä Silakkaa litkaamassa 2-3 kertaa viikossa niin lokkeja on ruvennut pörräämään ympärillä aika tavalla. Tänne jäi talvehtimaan myös pari Kaulushaikaraa ja aika lentosotanäytös oli yksi päivä kun 3 Merikotkaa jahtasi Haikaraa. Kottaraisia ei ole pariin kesään paljon näkynyt mutta erilaisia Rastaita vaivaksi asti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Merikotka muuten on yksi esimerkki lajista, joka jo jossain vaiheessa 70-luvun alussa luokiteltiin hävinneeksi Suomesta. Nyt sitä jahdataan kalastajien toimesta, kun vie heidän apajansa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

En ole tuollaista soopaa ikinä kuullut että kalastajat Merikotkia vainoaa vaan päinvastoin ruokkivat niitä verkkoihin jääneillä "roskakaloilla".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #77

Voi olla, että kalastajat ovat valveutuneet viime aikoina. Nimenomaan silloin 70-luvulla Merikotka rauhoitettiin siksi, etteivät kalastajat olisi sitä jahdanneet. Nyt niitä on "pilvin pimein", mm. Keski-Suomessa asti, jossa muutoinkin on jo havaittu aikaista runsaslajista kevätmuuttoa:

https://www.ksml.fi/kotimaa/Keski-Suomen-taivaalla...

Löytyi myös Linkolan haastattelu:
https://akaanseutu.fi/2017/02/25/pentti-linkola-um...

"Vanajavedelläkin on toistakymmentä merikotkaa. Laji oli 1970-luvulla kuolemassa sukupuuttoon. Voimakas suojelu elvytti lajin."

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #79

Täällä nykyään Merikotkat pystyy kasvattamaan jopa 3 poikasta lentokuntoon. Tollasta sain kerran ihailla kun olin kalassa. Emo lensi edellä kala kynsissään ja poikaset hirveellä metelillä perässä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuten on tutkittu, Suomessa poliittista valtaa käyttävät työmarkkinajärjestöt. Itse laskisin mukaan palkansaajien keskiluokan sekä myös hyvinvoivat eläkeläiset.

Lajikadon pysäyttäminen pitäisi saada tapahtumaan niin, ettei kenenkään näiden sidosryhmien saavutetuista eduista tarvitse tinkiä. Mikä taitaa olla ylivoimaista, olisi pääministerinä sitten vaikka Paavo Väyrynen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Parasta muille lajeille olisi, jos ihmislaji katoaisi kokonaan maapallolta.

P.S. Onko yhdelläkään puolueella Suomessa tähän mitään suunniteltua ohjelmaa ?

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Tämä on ikuisuusaihe, jonka ympärillä käytävässä keskustelussa ei luonnontieteellisillä faktoilla ole yleensä minkäänlaista merkitystä argumentteina. Tunteellinen kiihkoilu sen sijaan on keskustelulle leimallista.

Tällä hetkellä luontoon vihamielisesti suhtautuvat ovat niskan päällä. Suomen ylisuureksi paisunut ja pinta-alaltaan kohtuuttoman suurta osaa metsäalasta perinpohjaisesti manipuloiva metsäteollisuus on useimpien mielestä elinehtojemme turvaamiselle elintärkeä eli se pitää säilyttää nykyisessä mittakaavassa tai oikeastaan hakkuiden määrää pitäisi vielä tuntuvasti lisätä. Luonnonsuojelulla on vain marginaalinen merkitys, joka yleensä hukkuu käytännön toimenpiteissä, vaikka siitä usein kauniisti puhutaan.

Luonnonsuojelu talousmetsissä on toteutumaton yhtälö, mutta jonkinlaista maisema- ja virkistysarvojen säilyttämistä sielläkin voidaan tehdä. Metsälakiin perustuvien arvokkaiden elinympäristöjen suojelu talousmetsissä on melko tehotonta, koska säilytettävät alat ovat pieniä. Käytännön toimenpiteissä kohteet pilataan usein tavalla tai toisella. Ainoa järkevä tapa suojella lajistoa ja elinympäristöjä on jättää riittäviä pinta-aloja kokonaan käsittelemättä. Myös hakkuukierron pidentäminen auttanee. 200 vuoteen pidentäminen olisi hyvä tavoite, jota ehdottamalla voi suututtaa metsätalousihmisen.

Matemaattisella topologialla voidaan arvioida, kuinka suuren pitää olla suojeltavan pinta-alan, jotta syntyy uskottava suojelualojen verkosto eli riittävän isoja alueita, joiden välille jää yhdyskäytäviä. Jonkinlainen matemaattinen minimi lienee noin 15% pinta-alasta. Tämä on lohduton luku, koska Etelä- ja Keski-Suomessa ei päästä lähellekään tätä osuutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan suuriakin hankkeita toteutettu luonnon ehdoilla. Ääriesimerkkinä hiljattaisista infrastruktuurihankkeista tässä mielessä on Helsingin ja Turun välinen moottoritie, jossa on Lohjan alueella puhkaistu ainakin seitsemän tunnelia kallion läpi pelkästään siksi, että ei häirittäisi liito-oravien elämää. Jossain vaiheessa näytti jopa siltä, että koko väylä jää niiden vuoksi rakentamatta.

Antti Harkila

Eikös maapallolla ole tapahtunt jo useita liki sata prosenttisia sukupuuttoon kuolemisia ja ennen ihmisen olemassa oloa? Seuraavakin tulee on ihminen olemassa tai ei? Itsensä ihminen pystynee tuhoamaan muttei maapalloa! Harmi ettemme pysty sitä näkemään edes miljoona vuotta viimeisen ihmisen kuoltua!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Hyvä kirjoitus, Petra. Ikävä, että tässäkin asiassa rintamalinjat on jo kaivettu niin syvälle, että mitään yhteistä näkemystä on vaikea löytää. Kaikki osapuolet kun ovat omasta mielestään täysin oikeassa.

Haarapääskyn parhaita pesimäpaikkoja ovat tosiaan olleet vanhan ajan parsinavetat. Meilläkin aikanaan navetasta, lantalasta ja heinäladosta löytyi varmaan reilu kymmenen pesää. Räystäspääskyt taas pesivät tallin räystään alla. Ja tervapääskylle löytyi varmaan puolen tusinaa pesäkoloa talon seinän ja katon liitoksessa olevasta räystäskotelorakenteesta. On huima näky, kun tervapääsky pujahtaa täydestä vauhdista pesäkoloonsa.

Kevätkylvön aikaan muistan isän kiertäneen äestäessään töyhtöhyypän pesän, jotta se saa hoitaa pesimisensä rauhassa.

Enää ei ole navettaa, kun karjanhoidosta ei ole elinkeinoksi. Usko luonnonsuojelijoihin taas isältä katosi , kun Naturaa alettiin kehittämään. Virkamiehet tiesivät, mitä pitää tehdä, eikä pienviljelijällä ollut kuin kuunteluoppilaan osa.

Tai kuten eräs läheinen henkilö totesi. Metsänomistajalta kyllä vaaditaan liito-oravan kulkukäytävän pitäminen metsälöiden välillä. Mutta jos rakentaminen vaatii käytävän pistämistä matalaksi, kaatotyölle ei ole edes hidasteita.

Joskus pieni toisen osapuolen ymmärtäminen voisi auttaa kovasti ratkaisun löytymistä.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Nyt kun taas luultiin, että päästään metsätaloutta uusilla tuloksilla mollaamaan, pitää ehkä sittenkin vetää hieman henkeä ensin ja tarkastella tuloksia vähän tarkemmin. Ennen leimakirveen heiluttelua tulisi miettiä ainakin näitä:

1. Talousmetsien puusto lisääntyy joka vuosi.
2. Lahopuun määrää kasvatetaan aktiivisesti metsätaloustoimien yhteydessä.
3. Suojelualueiden määrä on moninkertaistunut https://smy.fi/artikkeli/tiukasti-suojeltu-metsama...
4. Hyönteiskato johtuu tutkijoiden mukaan maanviljelyssä käytetyistä myrkyistä. Luonnossa populaatioihin vaikuttaa ravinnon määrä.
5. Lintupopulaatioiden kato on globaali ilmiö. Ei vain Suomea koskeva.
6. Sekapuuston määrää lisätään koko ajan osana normaalia metsätaloutta. Sekapuusto on myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto.

Edellä mainitut asiat ovat siis talousmetsiin liittyviä faktoja (voi tarkistaa).

Lisäksi kun verrataan uutta uhanalaisarviota vuoden 2010 arviointiin ja tarkastellaan niitä metsälajeja, jotka elävät talousmetsiin lukeutuvissa metsissä, huomaammekin iloisen yllätyksen. Talousmetsien lajiston kehitys on parempaa kuin missään muussa ympäristössä. Metsälajien osuus uhanalaisista lajeista oli laskenut jopa 5 prosenttia. Sieltä löytyy muitakin positiivisia uutisia luonnon monimuotoisuudelle.
https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/2019/03/08/...

Joten, kun halutaan vastustaa metsätaloutta, on syytä etsiä uusia argumentteja. Vanhat eivät ole enää päteviä. Tai sitten voi tehdä kuten minä. Olla pirun ylpeä maailman ylivoimaisesti parhaasta metsätaloudesta ja sen saavutuksista ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Missään ei osata metsätaloutta Suomea kestävämmin. Kyllä siitä voi iloita!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset