PetraNyqvist Hemulointia näkinkengän kokoisella saarella.

Metsien monimuotoisuus on valitettavasti heikentymässä, Eija-Riitta Korhola

  • Kantohytynupikka. Kuva: Petra Nyqvist
    Kantohytynupikka. Kuva: Petra Nyqvist
  • Kuva: Petra Nyqvist
    Kuva: Petra Nyqvist
  • Kuva: Petra Nyqvist
    Kuva: Petra Nyqvist

 

Eija-Riitta Korhola suomii tänään blogimerkinnässään Sanna Marinia ja Emma Karia siitä, etteivät he ole ympäristöasioissa Suomen tasalla. En ota kantaa Korholan kirjoituksiin sen enempää, mutta haluan oikaista erään hänen väitteensä, joka on paikkansapitämätön.

Korhola nimittäin väittää, ettei uhanalaisuusraportin mukaan metsäluonto ole heikkenemässä. Väitteessään hän viittaa Metsäyhdistyksen artikkeliin, eikä suinkaan uhanalaisuusraporttiin.

Uusia uhanlaisuusraportteja on kaksi: toinen koskee luontotyyppien uhanalaisuutta (2018) ja toinen lajien uhanalaisuutta (2019).

Luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan Suomen metsät ovat menettäneet luontaisia ominaispiirteitään. Niistä puuttuvat esimerkiksi monesti vanhat ja kuolleet puut, jotka ovat monimuotoisuuden ehdoton edellytys. Monen metsäluontotyypin pinta-ala on supistunut. Tästä seuraten Suomen metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Silmälläpidettäviksi metsäluontotyypeistä arvioitiin 21 %.

Katsotaan, mitä metsälajistolle kuuluu.

Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet eniten metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy jopa 733 lajille. Mainittavia syitä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja suurten puiden ja kuolleen puun hupeneminen.

Uhanalaisista lajeista 31% on metsän lajeja. Metsät ovat tärkein myös uhanalaisten lajien toissijaisena elinympäristönä. Ne ovat yhtenä elinympäristönä lähes puolelle uhanalaisista (43 %).

Myönteistä kehitystä on tapahtunut 109 metsälajilla, jotka ovat pääosin meille epätavallisia perhosia ja kovakuoriaisia, jotka liittyvät jaloihin lehtipuihin, jotka taas ovat menestyneet paremmin ilmaston lämmetessä. Tällä on siis suora yhteys ilmastonmuutokseen.

140 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia. 10 metsälinnun tilanne on vakavasti heikentynyt.

Neljäsosa kaikista maailman hömötiaisista elää Suomessa. Niiden kanta on meillä romahtanut kymmenessä vuodessa miljoonasta pesimäparista reiluun 400 000 pariin joten hömötiainen sai luokituksen erittäin uhanalainen. Se ei tunnu pärjäävän talousmetsässä, jossa ei ole sille kunnolla ruokaa, lahopuuta eikä naavoja tai luppoja.

Hömötiainen kuten muutkin lajit ovat riippuvaisia toisista lajeista.

Tämä koskee myös ihmistä.

Vaikka on totta, että Suomessa osataan paljon ja tehdään paljon hyvää, on selvää ettei kaikkia seuraamuksia olla voitu ymmärtää etukäteen. Vaikka metsäluonnon suojelussa on paljon onnistumisiakin, on harhaanjohtavaa väittää ettei metsäluonto olisi köyhtymässä. Lajikadon kiihtyminen on saatu metsissä suitsittua, mutta köyhtyminen jatkuu edelleen. Toivon, että Korhola tarkistaa nämä faktat.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Historia opettaa:

”Kauden keskivaiheessa Maa oli melko lämmin, suuren osan ajasta nykyistä lämpimämpi.[5]. Plioseenilla oli keskilämpötila lämpimimmillään Euroopassa 4–5 °C nykyistä korkeampi[6] ehkä huipussaan jopa 10 °C nykyistä suurempi. ”

”Noin 2,3 miljoonaa vuotta sitten lämpötilat romahtivat Hollannissa, ja lauhkean vyöhykkeet metsät hävisivät. Samalla 2,3 miljoonaa vuotta sitten hävisivät Luoteis-Euroopasta lämpimän ilmaston lajit Pseudolarix (kultalehtikuusi), Liquidambar (ambrapuut) ja Zelkova (selkovat). Koivu ja mänty sekä leppä ja arot valtasivat alaa.”

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Plioseeni

Eli onkohan tuo toisinpäin, eli kun kylmenee niin monimuotoisuus laskee ja vain sitkeimmät eläimet ja kasvit pärjäävät? Lämpö lisää eliöstön elinkelpoisuutta ja lisää lajeja, lämpötila on yhtäkuin energia, energia on elämän elinehto.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tää ei ole nyt mikään Plioseeni, mutta kiitos spleinauksesta.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Saako kysyä: mitä tarkoittaa spleinaus?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #9

Suurinpiirtein sitä, että olet tekemässä työtäsi joku tulee sinulle selittämään mitä sinun pitäisi siitä ymmärtää.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Markku Hatakka voi hakea vaikkapa eoseenin, jos tulee siitä hullua hurskaammaksi.
Tertiäärikauden tapahtumat eivät mitenkään liity aiheeseen. Ei myöskään liitukausi. Nyt on kyse siitä mitä nyt juuri on tapahtumassa. Ei suinkaan siitä miten maailma muuttui monta miljoonaa vuotta sitten - meidän näkökulmastamme hissukseen. Geologille muutos muutamassa tuhannessa vuodessa on romahdus, ja siitä tuossa on kyse.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tästä olen täysin samaa mieltä 50 vuotta luontoa läheltä ja sen ohessa muistelevana.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Olet sitä parveekkeelta katsonut? Ja kuten myös brittien omalääkäri -järjestelmä olisi ratkaisu. Parvekkeelta ihan varmasti.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"...40 on perinnebiotooppeja eli ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia."
Tässähän on kyse mm. maatalouden tehostumisesta Suomessa. Nykyiset biotuoteyksiköt (vanhalta nimitykseltään lehmät) eivät voi mennä metsään, kun utareet (olisiko biotuotesuuttimet?) viistävät maata ja tarttuisivat sitten risukkoon. Suomenkarjaa ei varsinaisesti ole tehotuotannossa enää ollenkaan. Se taas menisi metsässäkin, josta kettua isommat pedot on hävitetty.

Eikäpä sitä varmaan moni metsänomistaja uskalla jättää lahopuita metsäänsä, kun ei tiedä mitä niistä leviäisi tuotantopuihin. Vähän sama asia kuin viljapelloiltakin on moni luonnonlaji hävinnyt, varsinkin rikkaruohojen heimo.

Jos löytyisi perinnemaatilan pitäjiä, heille pitäisi löytyä jostain elämiseensä tulojakin. Riittäisikö lippuautomaatti veräjällä?

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Tärkeintä on kieltää ehdoitta suomalainen maa-ja metsätalous ja tuoda maahan sadoin tuhansin eläkkeenmaksajia Afrikasta jne.
Tietääkö blogisti mitä on luonnon kiertokulku?
Maan-ja metsänomitajan vihaaminen on pysyvää, sano.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

MInulla on kaksi luontoon liittyvää tutkintoa, joten enköhän ymmärrä mikä on luonnon kiertokulku. Minä olen maa-ja metsätalouden puolella, en sitä vastaan. Mutta pidetään kuitenkin faktoista kiinni, eikös vaan?

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Pistäydy vaikka tutustumiskäynillä suomalaisessa metsämaastossa.
Viidenkymenen vuoden empiirinen kokemus, Ensimmäiset mehiläisetkin jo..

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Niin. Olen metsissä ihan ammattini merkeissä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomessa on eniten suojeltuja metsiä Euroopassa pinta-alaan nähden. Prosentti on muistaakseni neljä. Ei huono.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mainittavasti on suojeltu vain joitain Lapin joutomaita, Oulusta etelään ei muuta ole kuin puupeltoa.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Minä kuleksin siellä silmät auki ja löydän mustatorvisieniä ja korvasieniä. Kaikenlaisia ja metsästän. Hirviä, peuroja, ruskoita, sorsia Eikä ole ollenkaan vaikeeta, sano! Harrastuksena. Silmät auki! Eikä maksa Petralle mitään. Siinä se ero. Lapesta asti.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Mä en nyt edelleenkään ymmärrä miten tämä liittyy siteeraamaani suomalaiseen huippututkimukseen?

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Huipptutkimusestakin voip'olla mieltä jos toista. Umpikommunistihuippu ei välttämättä ole totuus, jota me realistit katsellaan ilman värilaseja.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mihinkään tutkimukseen ei voi maailmassa luottaa? Kaikki on vain mielipiteitä?

Älkää uskoko auktoriteetteihin, uskokaa minua!

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Nettikeskusteluissa on ikävät puolensa.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

”Umpikommunistihuippu”...tämä oli kyllä monty pythoniin verrattava komedian huippu. Ja muille setämiehille tiedoksi, kannattaa joskus lukea ja yrittää ymmärtää eikä s...tana vähätellä. Olen täysin varma että kommentoijat eivät ole edes lukeneet blogia kunhan kommentoivat.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä
Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Mikä sitten on väärä mikä oikea. Olenko väärän mielipiteen omaava jos olen erimieltä?

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Vaikuttaa siltä että Jari Räihän orhi lähti takakaarteessa laukalle.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Hölkällä toiastaiseksi. Kismittää yksimielinen näköalattomuus.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Sanopa älä muuta. Eikä kellekään varmasti jäänyt epäselväksi kenen yksimielinen näköalattomuus.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Eija-Riitta Korholan ympäristötietämyksestä voi olla montaa mieltä, omasta kokemuksestani ne ovat joissain asioissa kyllä vähintään kyseenalaiset.

Biodiversiteetin köyhtyminen on vakava uhka jota kaikki eivät tunnu tiedostavan. Muistan kun kävin 2008 Chicagossa luonnontieteellisessä museossa jossa oli juuri näyttely suurista joukkosukupuutoista. Viidennen joukkotuhon jälkeen oli kai lyhyt selitys myös meneillään olevasta kuudennesta joukkotuhosta. En muista juurikaan sen sisällöstä muuta kuin poistumiskäynnin luona olevan laskurin. Se laski montako lajia on kuollut sukupuuttoon museon avaamisesta lähtien ja luku oli useissa kymmenissä. Kyllä sellainen pistää ajattelemaan, että niiden satojen miljoonien vuosien aikana mitä elämää tällä planeetalla on ollut, samanlaista tuhoa lajeja kohtaan ovat aiheuttaneet asteroidit, tulivuorenpurkaukset ja ilmastonmuutokset sekä nyt ihminen. Evoluutio on tuottanut oman joukkotuhonsa, ironista kyllä.

Toivottavaa on että kehitys saadaan käännettyä sekä ilmastonmuutoksen että biodiversiteetin osalta mahdollisimman pian. Suuri arvostukseni kaikille asian parissa työskenteleville. Kyllä luonnosta ja sen monimuotoisuudesta täytyy pitää huolta myös ihan oman terveytemme ja hyvinvointimme kannalta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkosukupuutto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_joukkosukupuutto

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kirjattakoon ylös, että Eija-Riitta lopetti oman bloginsa kommentoinnin samaan aikaan kun julkaisin tämän blogimerkinnän siellä. Viimeinen kommenttinsa kuuluu edelliselle "Sanopa sinäkin väärä lause tuossa tekstissä."

Sitten kun joku osoittaa väärän väitteen, ei ollakaan enää kiinnostuneita kommentoimaan. Olen pettynyt.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Metsästä puhuminen vie helposti metsään jos ei ole aiheesta tarpeeksi perillä. Olen huomannut mm. vaalikeskusteluissa, että metsistä puhutaan vain yleisesti talousmielessä tai sitten hiilinieluina vaikka ne ovat paljon muutakin. Siihenkin on keskivertopoliitikon pitänyt varmaan lukea yhden tai kahden a-nelosen mittainen tiivistelmä aiheesta pystyäkseen lausumaan jotakin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Todistetuksi tuli, että Eija-Riitta syyllistyi iske ja pakene -menetelmään.

Mainitsemasi kommentti kohdan edelle kommentoin ja viittasin Eija-Riitan älyllisen rehellisyyden tarpeeseen. Ei vastauksia - http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273519-...

Vaan vilkaisepa, hän on tänään jatkanut kommentointia blogitekstiinsä. Ei kuitenkaan (rohkeutta vastata sinun) kommenttiisi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Ei tullut todistetuksi.
Pyydän vain ottamaan huomioon, ettei bloggaus tarkoita jatkuvaa päivystämistä, varsinkin kun bloggaan useammalla forumilla, ja on vaalit.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Metsäluonnon muuttuminen ei tarkoita metsätaloutta, vaikka moni niin erehtyy luulemaankin. Se on ihan ymmärrettävä harhakäsitys, jos ei tunne asiaa tarkemmin. Metsälajien yksi suurimpia uhanalaisuuden aiheuttajia on metsien umpeutuminen. Uhanalaisuusarvio myös paljasti, että niiden metsäalueiden lajisto, jolla metsätalous toimii, voi kaikkein parhaiten. Metsätalouden luonnonhoitomentelmät ovat siis osoittautuneet tehokkaiksi ja suunta on selvä. Lajisto hyötyy laajasta menetelmäkirjosta, joka on osa arkityötä puunkorjuussa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei voisi parantaa. PEFC -sertifiointi edellyttääkin jatkuvaa parantamista, joten kehitys tulee jatkumaan kohti parempaa niin kauan kuin metsämme ovat sertifioinnin piirissä. En ole kuullut, että kukaan olisi esittänyt luopuvansa sertistä, joten tulevaisuus lienee metsänvihreä.

Uhanalaisuusarviossa ei ole minkäänlaista kuvausta siitä, miten lajien kohdalla päädytään tuomitsemaan uhanalaisuus metsätalouden aiheuttamaksi. Esimerkiksi kirjoittajan viittaaman hömötiaisen kohdalla tälle ei ole pienintäkään selittävää tekijää metsätalouden toimien muutoksessa. Metsissä on enemmän puuta kuin koskaan, etelässä lahopuun määrä on lisääntynyt, avohakkuiden alat ovat pienentyneet (mahdollinen selittäjä?), turhaa raivausta on vähennetty.. Sen sijaan lintuasiantuntijat katsovatkin maatalouden käyttämien myrkkyjen, hyönteiskadon ja globaalin lintukadon suuntaan. Metsiä käsitellään vain 2 % vuosittain, joten äkillisiä muutoksia ei voi edes tapahtua. Ja nyt muutos on kaiken järjen mukaan parempaan suuntaan, ellei sitten suuret avohakkuualat ole olleet lintupopulaatioiden ylläpitäjinä tähän asti.

Ottakaa järki käteen ja miettikää, mitä metsissä oikeasti tapahtuu. Syyttelemällä väärää tahoa hukkaatte resursseja oikean syyn selvittämiseltä ja korjaamiselta. Luonto kiittäisi tällaisesta päätöksestä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

En nyt ymmärrä tätä kommenttia laisinkaan. Uhanalaisuusraportissa on aivan selvästi perkitty hömötiaisen kannan romahtamisen syyt:

Mv: Vanhojen metsien ja kookkainen puiden väheneminen

Ml: Lahopuun väheneminen. Lahoavan puuaineksen, kuolleen tai kuolevien puiden, oksien, laho- ja kolopuiden väheneminen.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/homotiain...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ns. metsäsertifikaatteja kehittämällä voitaneen talousmetsien monimuotoisuus turvata melko hyvin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Eikös sertejä ole kehitettykin. Jokainen voi löytää mieleisensä. Puunjalostusteollisuudella omansa ja luonnonsuojelijoilla omansa. Ei puutu kuin, että hömotiaiset ja kantohytynupikat kehittäisivät myös omansa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tarkoitin jo olemassa olevien sertifikaattien edelleen kehittämistä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Uuden Suomen puheenvuoroon kirjoittaminen ilmastonmuutoksesta tai metsien monimuotoisuudesta on kuin bensaa heittäisi liekkeihin.

Täällä sen oikean totuuden kertoo persujen Putkonen ja Eija-Riitta Korhola.

Kaikki muu on valheellista :)

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Persujen ilmasto-ja ympäristövastaava, työmies Putkonen on vaihtoehtototuuksineen pienen Suomen köyhän miehen Trump, mutta Eija-Riitta Korholan ilmastonsuojelun fanaattista vastustamista IHMETTELEN...?
- Mielenkiintoinen yksityiskohta, että on ex-puolisonsa kanssa vastakkaisissa leireissä?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Jouduin poistamaan asiallisia kommentteja joista puuttui profiilikuva. Muistakaa hyvät ystävät, että alusta edellyttää oikean nimen ja profiilikuvan. Tervetuloa kommentoimaan kuvan kanssa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen ollut huomaavinani joillakin ongelman tämän US:n alustan kanssa. Vaikka profiilisivulla näkyykin kuva niin se ei näy heidän kommentiensa yhteydessä.

Toisaalta: mikä pakotti poistamaan asiallisia kommentteja? Eikö riitä, että US vahtii itse kuvasääntöään?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ylläpito laittaa ne suoraan hyväksytykseen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #43

Mikä estää ne hyväksymästä? ... jos asiallisia ovat?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #46

No kun ne kerran ovat sääntöjen vastaisia ilman kuvaa, niin oletan että ylläpito haluaa minun hoitavan asian. En halua mielelläni haalia blogiini kommentteja, joista ylläpito ei pidä. Saan pitää täällä näkyvää blogia ilmaiseksi, joten haluan kunnioittaa palstan sääntöjä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

Minä taas olen suhtautunut noihin US:n sääntöihin niin, että niiden valvonta kuuluu hintaan.

Alunperin kun kuvapakko tuli, yritin sitä vastustaa sillä en usko kuvan lisäävän mitenkään viestin sisällön arvoa tai luotettavuutta. En myöskään ole havainnut kuvapakon mitenkään nostaneen keskustelujen tasoa.

Vastuukysymyksissä taas riittää, että toimituksella on riittävät yhteystiedot rekisteröityihin käyttäjiin sekä loppupeleissä mahdollisuudet jäljittää verkko-osoitteita. Ne konstit voi toki kiertää mutta ei siinä joku jostakin otettu kuva helpota yhtään. Oikeastaan päinvastoin sillä se on yksi keino lisää johtaa harhaan jos sinne haluaa johdatella.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #48

Se että et ole huomannut kuvapakon häätäneen pelottavia trolleja voi johtua siitä että bloggaat melko vähän ja että suuntautumisesi ei herätä intohimoja määrätyissä ryhmissä. Joskus etsin jotain vanhoista us- bogeista ja niissä on joka toinen kommentaattori pelkästään pelottelemassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #49

On totta, että olen kirjoitetellut omia plokikirjoituksia tänne US:en suhteellisen vähän mutta kommentoinut sitäkin enemmän viimeisen n. kymmenen vuoden aikana. Sinä aikana olen tehnyt huomion jos toisenkin kirjoittelusta ja sen muutoksista. Niissä muutoksissa en ole pystynyt tunnistamaan tuon kuvapakon erillistä vaikutusta. Rekisteröitymisen muilla kiristyksillä ja toimituksen moderointilinjalla on käsittääkseni ollut enemmän vaikutusta.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Herää kysymys mitä tekee?

Suomen metsiä on aina hakattu ja tullaan edelleen hakkaamaan. Metsätalous on BKT:n yksi tukevampia kivijalkoja. Kun samalla puhutaan hyvinvointivaltion säilyttämisestä, maahanmuuton (ei työperäisen) lisäämisestä, väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista ja kaikenlaisen muun vastikkeettoman rahan jakamisesta, on vaikeata kuvitella, että metsiä voitaisiin lisää suojella, vaikka mieleni niin tekisi.

En ole vihreitä koskaan äänestänyt (enkä tule koskaan äänestämään), mutta kyllä minut surulliseksi tekee, kun metsässä samoillessani kuumaisemaksi veltatun hakkuuaukean laitaan saavun. Kun kuumaisemaksi veltattua aukeaa silmin kantamattomiin riittää, niin itkukin joskus tulee.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tässä kommenttejani kohta kohdalta.

"Korhola nimittäin väittää, ettei uhanalaisuusraportin mukaan metsäluonto ole heikkenemässä. Väitteessään hän viittaa Metsäyhdistyksen artikkeliin, eikä suinkaan uhanalaisuusraporttiin."

- Muistaakseni väite oli, että uhanalaistilanne ei ole heikkenemässä. Se on täysin eri asia kuin ”metsäluonto”. Uhanalaistilanne on yksi, mutta vain yksi metsäluonnon tilan indikaattori. Esimerkiksi ne nosti Emma Kari ja Sanna Marin. forest.fi-artikkelin lähteenä taas oli uhanalaisraportti ja sen tekijöiden lausunnot raportin julkistamistilaisuudessa. Ne kaikki on tarkistettavissa tilaisuudesta tehdyssä striimissä, joka löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Toistaiseksi kukaan ei ole edes väittänyt, saati osoittanut, että artikkelissa olisi ollut virheitä.

"Luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan Suomen metsät ovat menettäneet luontaisia ominaispiirteitään. Niistä puuttuvat esimerkiksi monesti vanhat ja kuolleet puut, jotka ovat monimuotoisuuden ehdoton edellytys. Monen metsäluontotyypin pinta-ala on supistunut. Tästä seuraten Suomen metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Silmälläpidettäviksi metsäluontotyypeistä arvioitiin 21 %."
-Heikentyminen pitää paikkansa, joskaan luontotyyppien uhanalaisarviota (LuTU) ei ainakaan ympäristöviranomaisten mukaan voi käyttää tuolla tavalla. Arvion mukaan luontotyypit ovat heikentyneet kahtena ajanjaksona, 1750-luvulta tähän päivään ja viime 50 vuoden ajalta. Jatkossakin ne heikentyvät, ellei mitään tehdä. Se on ihmisen käsissä.

Kuitenkaan Suomen metsät eivät ole menettäneet ainuttakaan luontaista ominaispiirrettään, eivät edes luontotyyppiä. Tätä arvion tehneet tutkijat korostivat julkistamistilaisuudessa moneen kertaan. Esimerkiksi vanhojen ja kuolleiden puiden osuudet ja määrät ovat talousmetsissä päinvastoin kasvussa. Metsäluontotyypeistä tosiaankin 76 prosenttia on tutkimuksen kriteerien mukaan uhanalaisia, mutta tämä ei tarkoita pinta-alaa vaan luontotyyppien lukumäärää. Arvion perusteissa luontotyyppi katsotaan uhanalaiseksi, jos se on uhanalainen yhdessäkään paikassa Suomessa. Tutkijoiden mukaan yksittäisen metsikön uhanalaisuudesta ei tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa mitään.

"Uhanalaisista lajeista 31% on metsän lajeja. Metsät ovat tärkein myös uhanalaisten lajien toissijaisena elinympäristönä. Ne ovat yhtenä elinympäristönä lähes puolelle uhanalaisista (43 %)."

-Näin on ja niinkin voisi sanoa, että määrä on suhteellisesti ottaen pieni, koska metsiä kuitenkin on valtaosa, jopa kolme neljäsosaa Suomesta. Uhanalaistutkijoiden mukaan metsäuhanalaisten osuus kaikista uhanalaisista on suuri vain siksi, että Suomessa on metsiä niin paljon. Muuten ei voisi ollakaan.

"Myönteistä kehitystä on tapahtunut 109 metsälajilla, jotka ovat pääosin meille epätavallisia perhosia ja kovakuoriaisia, jotka liittyvät jaloihin lehtipuihin, jotka taas ovat menestyneet paremmin ilmaston lämmetessä. Tällä on siis suora yhteys ilmastonmuutokseen.
140 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia. 10 metsälinnun tilanne on vakavasti heikentynyt."

- Ennen vuoden 2010 uhanalaisraporttia kaikki arvioivat uhanalaisuuden kehitystä kokonaisuutena käyttämällä mittarina uhanalaisten lajien osuutta tutkituista lajeista. Kun tämä mittari säilyi samana vuoden 2010 raportissa verrattuna edelliseen, kriitikot hylkäsivät mittarin ja alkoivat yllä olevalla tavalla mitata luokkamuutoksia. Ne ovat kuitenkin siitä hankala mittari, että kukaan ei ole koskaan asettanut niille tavoitetta eikä kukaan ole esittänyt mitään siitä, millä luvuilla tämä mittari voisi näyttää positiivista tulosta. Kaikki johtuu siitä, että luokkamuutokset eivät ole samanarvoisia. Niissä verrataan omenia ja päärynöitä.

Niinpä tutkijat kehittivät uhanalaisindeksin, joka mittaa uhanalaisuuden kehitystä kokonaisuutena. Se nimenomaan ottaa huomioon kaikki uhanalaisuudessa tapahtuvat muutokset ja on tehty sitä varten, että esimerkiksi ylläolevan kaltaisia luokkamuutoksia ei tarvitsisi alkaa laskeskella. Ja metsien osalta tämä indeksi näyttää 0,2 prosentin heikennystä, mikä on niin pieni muutos, että se moninkertaisenakin hukkuisi epävarmuusväleihin. Muutoksen pienuuden ehkä ymmärtää, jos laskee, mitä 90 senttiä maksava maitopurkki maksaa, kun se hinta alenee 0,2 prosenttia: 89,82 senttiä.

"Neljäsosa kaikista maailman hömötiaisista elää Suomessa. Niiden kanta on meillä romahtanut kymmenessä vuodessa miljoonasta pesimäparista reiluun 400 000 pariin joten hömötiainen sai luokituksen erittäin uhanalainen. Se ei tunnu pärjäävän talousmetsässä, jossa ei ole sille kunnolla ruokaa, lahopuuta eikä naavoja tai luppoja."

-On myös erittäin mahdollista, että hömötiaisen uhanalaistuminen johtuu ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan sen kanssa kilpaileva sinitiainen on kasvattanut kantaansa. Mutta tästä ei ehkä kannata alkaa inttää, tai ainakin se vaatii parempia perusteita.

"Vaikka on totta, että Suomessa osataan paljon ja tehdään paljon hyvää, on selvää ettei kaikkia seuraamuksia olla voitu ymmärtää etukäteen. Vaikka metsäluonnon suojelussa on paljon onnistumisiakin, on harhaanjohtavaa väittää ettei metsäluonto olisi köyhtymässä. Lajikadon kiihtyminen on saatu metsissä suitsittua, mutta köyhtyminen jatkuu edelleen. Toivon, että Korhola tarkistaa nämä faktat."

-Ensinnäkään, mistään lajikadon kiihtymisestä ei ole näyttöä, että sitä olisi nyt tai olisi joskus ollut. Tällaista tutkimusta ei yksinkertaisesti ole. Mutta myös lajikato on pysähtynyt, se on uhanalaisraportin selvä tulos. Kukaan ei kuitenkaan ajattele eikä ole väittänyt, että metsäluonnon suojelu ei tarvitsisi tehokkaampia toimia. Metsäala kehittää niitä jatkuvasti ja aivan viime aikoinakin tästä on tullut paitsi uutta, metsäteollisuuden kustantamaa tutkimusta ja uusia keinoja on myös tutkijoiden suositusten mukaisesti otettu käyttöön.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kiitos että huomioit bloggaukseni. Uskoin että olit noteerannut sen, sillä samaan aikaan kun postasin sen blogiisi olit vielä kommentoimassa siellä ja vieläpä penäsit lukijalta osoituksia, onko blogissa virheitä. Minä tulin tätä virhettä oikomaan.

Lajikadon kiihtymisestä on näyttöä pelkästään seuraamalla uhanalaisraporttien muutoksia. Se on päivänselvä muutos. En oikein ymmärrä miksi kieltäydyt näkemästä päivänselvyyttä. Lajikato ei ole pysähtynyt. Olen selannut/lukenut kaikki julkaistut uhanalaisuusraportit tähän mennssä eikä siellä ole mitään viitettä siitä, että metsälajien lajikato olisi pysähtynyt.

Tätä korostavat myös monimuotoisuustutkijat vuoden 2016 jutussa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/tutk...

Toivottavasti huomio on tarpeeksi tuore, jotta se vakuuttaa sinut.

Mutta kuten sanottu, kiitos että päätit tarttua tähän kysymykseen ja perehtyä siihen.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Olen aika yllättynyt että täällä on moralisoitu minun pakoiluani, aivan kuin voisi olettaa että vaalikampanjan aikana ehdin lukea jokaisen viestin. Nyt kyllä toivon että blogisti Petra toimisi omien vaatimustensa mukaan ja kommentoisi sitten minun vastauksiani.

Hän kirjoitti minun sivuillani: Luottamukseni Korholan sanomisiin tipahti kyllä, kun oikaisin hänen väitteitään koskien metsien uhalalaisuutta, mutta hän ei piitannut siitä mitään. Montako muuta asiaa se koskee?

http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27354...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset