Ilmaston lämpeneminen http://juhaninurminen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/140799/all Wed, 18 Apr 2018 20:43:26 +0300 fi Liikenteen metaanipäästöt ovat mahdollisesti järvien päästöjä pienemmät http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254026-liikenteen-metaanipaastot-ovat-mahdollisesti-jarvien-paastoja-pienemmat <p>Tammikuussa julkaistiin kansainvälinen tutkimus, josta olisi luullut puhuttavan paljon.</p> <p><a href="https://www.uef.fi/-/rehevoityminen-ja-ilmastonmuutos-lisaavat-jarvien-kasvihuonekaasupaastoja">Ravinteiden lisääntyminen, eli järvien rehevöityminen, on tyypillisin ihmistoiminnasta aiheutuva muutos</a> järvissä, joiden metaanipäästöt vastaavat liikenteen päästöjä tai ylittävät ne. Järvien rehevöitymistä voi helposti vähentää nuottaamalla särkikaloja ja rajoittamalla lannoittamista vesistöjen luona. On helppo ymmärtää maatalouden poliittinen herkkyys. Sen sijaan on vaikeampi mieltää laiskuus särkikalan hyödyntämisessä tai nuottaamisessa. Valitettavasti, vaikka toiminta olisi halpaa ja helppoa, se ei tuota juuri muuta kuin paremman ja kirkkaamman järven.</p> <p>Päästöjen vähentämisestä jonkun pitää aina ansaita. Vasta sitten tapahtuu.</p> <p>Tarkastellaanpa karkeasti luonnostellen äkkiväärän ilmastokeskustelun taustoja. Poliittiset ambitiot on helppo nähdä. Ilmastonmuutos poikii seurauksenaan kahdenlaista propagandaa. Vanhakantaisesta energiateknologiasta joko riippuvaisen tai sitä tuottavan teollisuuden skeptikkopropaganda on voimakkaasti esillä tietyissä julkaisuissa. Yhdysvaltojen öljyteollisuus luottanee osin samankaltaisiin kanaviin kuin Venäjäkin, jolle energialuonnonvarat ovat vakava talouskysymys.</p> <p>Toisaalta vihreän ideologian hälyttävimmät kirjoitukset pyrkivät omiin päämääriinsä nekin välillä tieteen objektiivisuutta ravistellen. Kun totuus venyy, siihen tartutaan vastapropagandassa kaksin käsin.</p> <p>Missä sitten päästään eteenpäin? Tärkeässä roolissa on uusiutuvan energian bisnes, jonka poliitikot turvaavat laein ja asetuksin ja määräyksin.</p> <p>Jotkut toimivat jopa pyyteettömästi. Johtui ilmaston lämpeneminen mistä hyvänsä, siitä on seurauksia. Sopeutuminen ja tukitoimet kohteissa ovat oleellisia. WWF on rakentanut tekolampia kenttäkohteiden kyliin Nepalissa ja muualla.</p> <p>Yksi helppo toimi, mitä Suomessa voisi tehdä rehevöitymisen hidastamiseksi, olisi särkikalan nuottaus. Kaikki haluavat vain petokaloja ja mieluiten fileinä. Ennen syötiin kaikki kalat. Petokalojen (ahven, hauki, kuha, lohi, taimen) vähentyessä ja ihmisen jättäessä särkikalan järviin ne rehevöityvät yhtä nopeasti kuin rannalla asuvan jauhoniskan salpietarista.</p> <p>Järvien rehevöityminen on moninkertaistanut metaanipäästöt. Ravinteet ja lämpeneminen lisäävät jo itsessään metaanipäästöjä, mutta niiden yhteisvaikutuksesta syntyvät päästöt ovat moninkertaiset. Sisävesiin varastoituneiden kasvihuonekaasujen merkitys on valtava. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10038728">Ruotsissa järvien metaanipäästöt ovat ilmeisesti </a>yhtä suuret kuin liikenteen vastaavat päästöt. On vaikea kuvitella, että Suomessa menisi jotenkin eri tavalla. Kaikki kuitenkin puhuvat vain liikenteestä, jossa uudelle autoteollisuudelle (sekä teknologiasovelluksille) siirretään vielä paljon rahaa ilmastonmuutos pelotteena.</p> <p>Tieto ilmastonmuutoksesta on kytketty poliittiseen rahapussiin eikä tosiseikoilla sinällään ole valtavaa merkitystä. Sähköautoteollisuudessa on miljardeja; tuulivoimabisneksestä saavat jotkut aivan valtavat &rdquo;hillot&rdquo; ja vielä kovin vähäisestä tuloksesta. Totta kai asioita saadaan myös eteenpäin, kun vain muistetaan, että se sähkökin pitää tehdä. Kaikki maailman ympäristöongelmat ovat jossain suhteessa energiaan. Ei se sähkö tule noin vain töpselistä. Uudistuva autoteollisuus on pitkän kytkyn jatkeena.</p> <p>Entäpä ne todellakin oikeat toimet? Kuka saisi massiivista tuloa särkikalojen nuottaamisesta kaikista Pohjolan kymmenistä tuhansista sisäjärvistä? Ei kiinnosta ketään.</p> <p>Suomalaiset syövät Vietnamista raahattua haimonnia (pangasus), ja järvemme ovat täynnä kalaa, jota ei hyödynnetä mitenkään. Vain lähiruoka on ekologista, oli se sitten lihaa tai kalaa.</p> <p>Suomalaisten mielipiteet ovat vakavassa ristiriidassa heidän tekojensa kanssa. Luontoarvot ovat &rdquo;in&rdquo; mutta teot ovat monessa mielessä valheellisia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tammikuussa julkaistiin kansainvälinen tutkimus, josta olisi luullut puhuttavan paljon.

Ravinteiden lisääntyminen, eli järvien rehevöityminen, on tyypillisin ihmistoiminnasta aiheutuva muutos järvissä, joiden metaanipäästöt vastaavat liikenteen päästöjä tai ylittävät ne. Järvien rehevöitymistä voi helposti vähentää nuottaamalla särkikaloja ja rajoittamalla lannoittamista vesistöjen luona. On helppo ymmärtää maatalouden poliittinen herkkyys. Sen sijaan on vaikeampi mieltää laiskuus särkikalan hyödyntämisessä tai nuottaamisessa. Valitettavasti, vaikka toiminta olisi halpaa ja helppoa, se ei tuota juuri muuta kuin paremman ja kirkkaamman järven.

Päästöjen vähentämisestä jonkun pitää aina ansaita. Vasta sitten tapahtuu.

Tarkastellaanpa karkeasti luonnostellen äkkiväärän ilmastokeskustelun taustoja. Poliittiset ambitiot on helppo nähdä. Ilmastonmuutos poikii seurauksenaan kahdenlaista propagandaa. Vanhakantaisesta energiateknologiasta joko riippuvaisen tai sitä tuottavan teollisuuden skeptikkopropaganda on voimakkaasti esillä tietyissä julkaisuissa. Yhdysvaltojen öljyteollisuus luottanee osin samankaltaisiin kanaviin kuin Venäjäkin, jolle energialuonnonvarat ovat vakava talouskysymys.

Toisaalta vihreän ideologian hälyttävimmät kirjoitukset pyrkivät omiin päämääriinsä nekin välillä tieteen objektiivisuutta ravistellen. Kun totuus venyy, siihen tartutaan vastapropagandassa kaksin käsin.

Missä sitten päästään eteenpäin? Tärkeässä roolissa on uusiutuvan energian bisnes, jonka poliitikot turvaavat laein ja asetuksin ja määräyksin.

Jotkut toimivat jopa pyyteettömästi. Johtui ilmaston lämpeneminen mistä hyvänsä, siitä on seurauksia. Sopeutuminen ja tukitoimet kohteissa ovat oleellisia. WWF on rakentanut tekolampia kenttäkohteiden kyliin Nepalissa ja muualla.

Yksi helppo toimi, mitä Suomessa voisi tehdä rehevöitymisen hidastamiseksi, olisi särkikalan nuottaus. Kaikki haluavat vain petokaloja ja mieluiten fileinä. Ennen syötiin kaikki kalat. Petokalojen (ahven, hauki, kuha, lohi, taimen) vähentyessä ja ihmisen jättäessä särkikalan järviin ne rehevöityvät yhtä nopeasti kuin rannalla asuvan jauhoniskan salpietarista.

Järvien rehevöityminen on moninkertaistanut metaanipäästöt. Ravinteet ja lämpeneminen lisäävät jo itsessään metaanipäästöjä, mutta niiden yhteisvaikutuksesta syntyvät päästöt ovat moninkertaiset. Sisävesiin varastoituneiden kasvihuonekaasujen merkitys on valtava. Ruotsissa järvien metaanipäästöt ovat ilmeisesti yhtä suuret kuin liikenteen vastaavat päästöt. On vaikea kuvitella, että Suomessa menisi jotenkin eri tavalla. Kaikki kuitenkin puhuvat vain liikenteestä, jossa uudelle autoteollisuudelle (sekä teknologiasovelluksille) siirretään vielä paljon rahaa ilmastonmuutos pelotteena.

Tieto ilmastonmuutoksesta on kytketty poliittiseen rahapussiin eikä tosiseikoilla sinällään ole valtavaa merkitystä. Sähköautoteollisuudessa on miljardeja; tuulivoimabisneksestä saavat jotkut aivan valtavat ”hillot” ja vielä kovin vähäisestä tuloksesta. Totta kai asioita saadaan myös eteenpäin, kun vain muistetaan, että se sähkökin pitää tehdä. Kaikki maailman ympäristöongelmat ovat jossain suhteessa energiaan. Ei se sähkö tule noin vain töpselistä. Uudistuva autoteollisuus on pitkän kytkyn jatkeena.

Entäpä ne todellakin oikeat toimet? Kuka saisi massiivista tuloa särkikalojen nuottaamisesta kaikista Pohjolan kymmenistä tuhansista sisäjärvistä? Ei kiinnosta ketään.

Suomalaiset syövät Vietnamista raahattua haimonnia (pangasus), ja järvemme ovat täynnä kalaa, jota ei hyödynnetä mitenkään. Vain lähiruoka on ekologista, oli se sitten lihaa tai kalaa.

Suomalaisten mielipiteet ovat vakavassa ristiriidassa heidän tekojensa kanssa. Luontoarvot ovat ”in” mutta teot ovat monessa mielessä valheellisia.

 

 

]]>
3 http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254026-liikenteen-metaanipaastot-ovat-mahdollisesti-jarvien-paastoja-pienemmat#comments Ilmaston lämpeneminen Wed, 18 Apr 2018 17:43:26 +0000 Väinö Kuukka http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254026-liikenteen-metaanipaastot-ovat-mahdollisesti-jarvien-paastoja-pienemmat
Näin voi käydä ellei ihminen lopeta fossiilisten polttoaineiden polttamista http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253916-nain-voi-kayda-ellei-ihminen-lopeta-fossiilisten-polttoaineiden-polttamista <p>Ihminen ei ollut puoliapinaa kummoisempi, eikä varmasti polttanut kivihiiltä nuotiossa, kun 56 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli lämpöpiikki! &quot;Tulvat nousivat, eläimet kutistuivat ja lopulta alligaattorit loikoivat Pohjoisnavalla &ndash; 56 miljoonan vuoden takainen lämpöpiikki auttaa ennustamaan ilmastonmuutoksen seurauksia&quot;</p><p><a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005644134.html" title="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005644134.html">https://www.hs.fi/tiede/art-2000005644134.html</a></p><p>Hesari löytää yhtäläisyyksiä tästä ajasta. &quot;Maasta ei ole tulossa yhtä kuuma kuin eoseenin lämpöhuipussa, mutta yhtäläisyyksiä on silti paljon.&quot;</p><p>Hesarin tiedetoimittaja käy seikkaperäisesti asioita läpi ja kertoo myös miksi lämpeneminen ei nouse yhtäpaljon kuin eoseenin lämpöhuipussa. &quot;<strong>EI EOSEENIN&nbsp;</strong>lämpöhuippu täydellinen kopio nykyajasta ollut. Ilmasto oli jo valmiiksi huomattavasti nykyistä lämpimämpi, eikä napaseuduilla ollut juurikaan jäätiköitä. Maailmasta ei siis näillä näkymin ole tulossa yhtä lämmin kuin lämpöhuipun aikaan.&quot;</p><p>Hyvin tiedetoimittaja myös toi sitä toista lohdullisempaa puolta esille, ettei tämäkään lämpöhuippu ollut mikään täydellinen katastrofi, eläimet kutistuivat, mutta selvisivät kuumuudesta. &quot;<strong>LÄMPÖHUIPPU</strong>&nbsp;ei aiheuttanut joukkosukupuuttoa, mutta eivät kaikki siitä selvinneetkään. Erityisesti merieliöitä katosi. Näin kävi sekä tropiikissa, missä ilmasto kuumeni sietämättömäksi, että napaseuduilla, missä viileät vedet lämpenivät.&quot;</p><p>Kyllä kai näitä tarinoita voisi kehitellä myös jääkausista, ne ovat sitten kolikon toinen puoli ja varmasti aina katastrofi tullessaan, niistäkin ihminen on selvinnyt aina.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihminen ei ollut puoliapinaa kummoisempi, eikä varmasti polttanut kivihiiltä nuotiossa, kun 56 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli lämpöpiikki! "Tulvat nousivat, eläimet kutistuivat ja lopulta alligaattorit loikoivat Pohjoisnavalla – 56 miljoonan vuoden takainen lämpöpiikki auttaa ennustamaan ilmastonmuutoksen seurauksia"

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005644134.html

Hesari löytää yhtäläisyyksiä tästä ajasta. "Maasta ei ole tulossa yhtä kuuma kuin eoseenin lämpöhuipussa, mutta yhtäläisyyksiä on silti paljon."

Hesarin tiedetoimittaja käy seikkaperäisesti asioita läpi ja kertoo myös miksi lämpeneminen ei nouse yhtäpaljon kuin eoseenin lämpöhuipussa. "EI EOSEENIN lämpöhuippu täydellinen kopio nykyajasta ollut. Ilmasto oli jo valmiiksi huomattavasti nykyistä lämpimämpi, eikä napaseuduilla ollut juurikaan jäätiköitä. Maailmasta ei siis näillä näkymin ole tulossa yhtä lämmin kuin lämpöhuipun aikaan."

Hyvin tiedetoimittaja myös toi sitä toista lohdullisempaa puolta esille, ettei tämäkään lämpöhuippu ollut mikään täydellinen katastrofi, eläimet kutistuivat, mutta selvisivät kuumuudesta. "LÄMPÖHUIPPU ei aiheuttanut joukkosukupuuttoa, mutta eivät kaikki siitä selvinneetkään. Erityisesti merieliöitä katosi. Näin kävi sekä tropiikissa, missä ilmasto kuumeni sietämättömäksi, että napaseuduilla, missä viileät vedet lämpenivät."

Kyllä kai näitä tarinoita voisi kehitellä myös jääkausista, ne ovat sitten kolikon toinen puoli ja varmasti aina katastrofi tullessaan, niistäkin ihminen on selvinnyt aina.

 

 

]]>
11 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253916-nain-voi-kayda-ellei-ihminen-lopeta-fossiilisten-polttoaineiden-polttamista#comments Hiili Ilmaston lämpeneminen Tue, 17 Apr 2018 06:31:34 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253916-nain-voi-kayda-ellei-ihminen-lopeta-fossiilisten-polttoaineiden-polttamista
Suuri Ilmastohuijaus http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253544-suuri-ilmastohuijaus <p>AGW Anthropogenic Global Warming eli ihmiskunnan aiheuttama maapallon laajuinen ilmaston lämpeneminen. Tästä ei enää juurikaan puhuta, sen sijaan ilmastonmuutoksesta saamme kuulla jatkuvasti niin poliitikkojen kuin yritys- ja tiedemaailman toimijoilta. Kyllä, ilmasto muuttuu. Kyllä, ihmiskunnalla on vaikutusta ilmastoon. Kyllä, energian käytön tehostaminen ja uusiutuvien käyttö on järkevää. Kyllä, maapallon kestokyvyllä on rajat. Ja kyllä, ympäristönsuojelu on tärkeää. Mutta sitten tuleekin &quot;mutta&quot;!</p> <p><br />Mutta onko kaikkien paukkujen keskittäminen CO2-päästöjen vähentämiseen järkevää? Mitä Pariisin ilmastosopimuksella saavutetaan? Sopimuksella jossa esim. Kiina sai vapaat kädet kasvattaa päästöjään ainakin vuoteen 2030 saakka ja joka koskee käytännössä vain EU-maita ja muutamaa muuta läntistä teollisuusmaata. Tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8 &ndash; 1,6 biljoonaa euroa eli 800 &ndash; 1600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Suomelle tämä tarkoittaisi 4-8 miljardin euron vuotuisia lisämenoja, keskituloiselle veronmaksajalle tämä tietäisi 200-300 euron lisäveroja / kuukausi. Mitä näillä suunnattomilla rahasummilla (vuoteen 2100 mennessä 100 000 miljardia!) saataisiin aikaan? Vuoden 2100 lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta. Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi tuota eroa luotettavasti mittaamaan saati aistimaan. Ja kaiken hyvän lisäksi ilmastomallien ennusteet eivät ole tähänkään saakka pitäneet paikkaansa, kuinka ne voisivat pitää paikkaansa vuoden 2100 osalta?<br />&nbsp;</p> <p>Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista. Sodankylänkään laadukkaasta ja yhtä pitkästä lämpötilasarjasta ei löydy minkäänlaista tukea tälle &quot;katastrofaaliselle ilmaston lämpenemiselle&quot; jonka torjumiseen käytetään suunnattomia summia veroeuroja. Pitkällä aikavälillä globaali lämpötilatrendi on laskeva ja aina on ollut kylmempiä ja lämpimämpiä jaksoja. Esimerkiksi 1000 vuotta sitten Grönlannissa viljeltiin maata hyvällä menestyksellä. Nykyisessä 1-2 asteen lämpötilan nousussa sitten vuoden 1850, ei ole mitään sellaista mitä maapallon ilmastohistoriassa ei olisi koettu kymmeniä kertoja.&nbsp;</p> <p><br />C02 pitoisuuden nousun myönteisistä vaikutuksista vaietaan tyystin. Se on kuitenkin tärkeä kasviravinnekaasu jonka pitoisuuden kasvu on kiistatta lisännyt satoja globaalisti ja auttanut siten ravitsemaan yhä kasvavan määrän ihmisiä. Osa aiemmista autiomaista on alkanut vihertää. Sillä on oma vaikutuksensa myös metsiemme kiihtyneeseen kasvuun.</p> <p><br />Merenpinnan nousukaan (0-3 mm/vuosi) ei vaikuta erityisen uhkaavalta. Malediivit joka lienee tunnetuin esimerkki &quot;hukkuvista saarista&quot; rakentaa yhteistyössä Kiinan kanssa uutta isoa kiitorataa jolle myös ilmastonmuutosturisteja kuljettavat A380 jättikoneet voivat laskeutua. Siis ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset matkustavat suihkukoneilla heittämään hyvästejä saarille ja ja samalla tuottavat niin paljon muovi ym. jätettä että saariryhmän pinta-ala itseasiasiassa kasvaa kun jätteet kipataan mereen! Ja tämä on vain yksi pieni esimerkki ilmastohysterian järjettömyydestä.<br />&nbsp;<br />Mistä siis tässä ilmastonmuutoksessa on kyse? Rahasta ja Vallasta ja hyväuskoisten hölmöjen vedättämisestä, kuinkas muuten? Kun valhe on kasvanut riittävän suureksi, Keisarin alastomuutta ei huomaa kukaan. Ilmastonmuutosperusteilla päästään hallitsemaan kaikkia ihmiselämän osa-alueita lähtien siitä mitä saa syödä ja missä asua. Sen perusteella ollaan ohjattu EU maiden autoilijoita käyttämään dieselautoja ja palmuöljyä ja nyt samoilla perusteilla ollaan kieltämässä dieselautot (paitsi kaupunkiliikenteen bussit ja jakeluautot jotka eivät tietenkään saastuta). Tutkivalla journalismilla olisikin oiva paikka selvittää mihin ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyt veroeurot päätyvät ja mitä niillä on saatu ja saadaan aikaan?</p> <p><br />Tässä vielä eräs esimerkki siitä mitä veroeuroilla tehdään ilmaston lämpenemisen torjumiseksi: &quot;Pariisin ilmastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria (noin 80 miljardia euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa&quot;. Hommaan liittyy tottakai paljon hallintoa ja kokousmatkustelua eksoottisiin kohteisiin kuten Malediiveille...</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AGW Anthropogenic Global Warming eli ihmiskunnan aiheuttama maapallon laajuinen ilmaston lämpeneminen. Tästä ei enää juurikaan puhuta, sen sijaan ilmastonmuutoksesta saamme kuulla jatkuvasti niin poliitikkojen kuin yritys- ja tiedemaailman toimijoilta. Kyllä, ilmasto muuttuu. Kyllä, ihmiskunnalla on vaikutusta ilmastoon. Kyllä, energian käytön tehostaminen ja uusiutuvien käyttö on järkevää. Kyllä, maapallon kestokyvyllä on rajat. Ja kyllä, ympäristönsuojelu on tärkeää. Mutta sitten tuleekin "mutta"!


Mutta onko kaikkien paukkujen keskittäminen CO2-päästöjen vähentämiseen järkevää? Mitä Pariisin ilmastosopimuksella saavutetaan? Sopimuksella jossa esim. Kiina sai vapaat kädet kasvattaa päästöjään ainakin vuoteen 2030 saakka ja joka koskee käytännössä vain EU-maita ja muutamaa muuta läntistä teollisuusmaata. Tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8 – 1,6 biljoonaa euroa eli 800 – 1600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Suomelle tämä tarkoittaisi 4-8 miljardin euron vuotuisia lisämenoja, keskituloiselle veronmaksajalle tämä tietäisi 200-300 euron lisäveroja / kuukausi. Mitä näillä suunnattomilla rahasummilla (vuoteen 2100 mennessä 100 000 miljardia!) saataisiin aikaan? Vuoden 2100 lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta. Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi tuota eroa luotettavasti mittaamaan saati aistimaan. Ja kaiken hyvän lisäksi ilmastomallien ennusteet eivät ole tähänkään saakka pitäneet paikkaansa, kuinka ne voisivat pitää paikkaansa vuoden 2100 osalta?
 

Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista. Sodankylänkään laadukkaasta ja yhtä pitkästä lämpötilasarjasta ei löydy minkäänlaista tukea tälle "katastrofaaliselle ilmaston lämpenemiselle" jonka torjumiseen käytetään suunnattomia summia veroeuroja. Pitkällä aikavälillä globaali lämpötilatrendi on laskeva ja aina on ollut kylmempiä ja lämpimämpiä jaksoja. Esimerkiksi 1000 vuotta sitten Grönlannissa viljeltiin maata hyvällä menestyksellä. Nykyisessä 1-2 asteen lämpötilan nousussa sitten vuoden 1850, ei ole mitään sellaista mitä maapallon ilmastohistoriassa ei olisi koettu kymmeniä kertoja. 


C02 pitoisuuden nousun myönteisistä vaikutuksista vaietaan tyystin. Se on kuitenkin tärkeä kasviravinnekaasu jonka pitoisuuden kasvu on kiistatta lisännyt satoja globaalisti ja auttanut siten ravitsemaan yhä kasvavan määrän ihmisiä. Osa aiemmista autiomaista on alkanut vihertää. Sillä on oma vaikutuksensa myös metsiemme kiihtyneeseen kasvuun.


Merenpinnan nousukaan (0-3 mm/vuosi) ei vaikuta erityisen uhkaavalta. Malediivit joka lienee tunnetuin esimerkki "hukkuvista saarista" rakentaa yhteistyössä Kiinan kanssa uutta isoa kiitorataa jolle myös ilmastonmuutosturisteja kuljettavat A380 jättikoneet voivat laskeutua. Siis ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset matkustavat suihkukoneilla heittämään hyvästejä saarille ja ja samalla tuottavat niin paljon muovi ym. jätettä että saariryhmän pinta-ala itseasiasiassa kasvaa kun jätteet kipataan mereen! Ja tämä on vain yksi pieni esimerkki ilmastohysterian järjettömyydestä.
 
Mistä siis tässä ilmastonmuutoksessa on kyse? Rahasta ja Vallasta ja hyväuskoisten hölmöjen vedättämisestä, kuinkas muuten? Kun valhe on kasvanut riittävän suureksi, Keisarin alastomuutta ei huomaa kukaan. Ilmastonmuutosperusteilla päästään hallitsemaan kaikkia ihmiselämän osa-alueita lähtien siitä mitä saa syödä ja missä asua. Sen perusteella ollaan ohjattu EU maiden autoilijoita käyttämään dieselautoja ja palmuöljyä ja nyt samoilla perusteilla ollaan kieltämässä dieselautot (paitsi kaupunkiliikenteen bussit ja jakeluautot jotka eivät tietenkään saastuta). Tutkivalla journalismilla olisikin oiva paikka selvittää mihin ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyt veroeurot päätyvät ja mitä niillä on saatu ja saadaan aikaan?


Tässä vielä eräs esimerkki siitä mitä veroeuroilla tehdään ilmaston lämpenemisen torjumiseksi: "Pariisin ilmastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria (noin 80 miljardia euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa". Hommaan liittyy tottakai paljon hallintoa ja kokousmatkustelua eksoottisiin kohteisiin kuten Malediiveille...

 

]]>
25 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253544-suuri-ilmastohuijaus#comments EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Ilmaston lämpeneminen Ilmaston muutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 09 Apr 2018 08:49:42 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253544-suuri-ilmastohuijaus
Tuulivoimaloiden meluongelma http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253291-tuulivoimaloiden-meluongelma <p>Tuulivoimamelusta saadaan toivon mukaan uutta tutkimusta, Tanskassa tutkitaan tuulivoimamelun yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Saksassa tutkitaan infraäänen vaikutusta &gt; 115 dB osalta aivoihin ja keskushermostoon.</p> <a href="https://www.schwarzwaelder-bote.de/inhalt.blumberg-windkraft-wie-gefaehrlich-ist-infraschall.645bbb0f-1e03-48f8-92ea-d88a56b0e6f2.html" title="https://www.schwarzwaelder-bote.de/inhalt.blumberg-windkraft-wie-gefaehrlich-ist-infraschall.645bbb0f-1e03-48f8-92ea-d88a56b0e6f2.html">https://www.schwarzwaelder-bote.de/inhalt.blumberg-windkraft-wie-gefaehr...</a> <p>Todellisia tarinoita on jo paljon, joissa matalataajuinen melu on tehnyt asunnosta asumiskelvottoman tuulivoimaloiden läheisyydessä tuulen alapuolella. Kun esiin nousseet ongelmat ovat olleet vielä yksittäistapauksia, tosin ongelmat ovat lisääntymässä nopeasti, esim. Pohjanmaalla, selkeää selitystä, muuta kuin näissä ongelmatapauksissa riittämätön etäisyys, ei ole löydetty.</p> <p><em>Matalataajuinen melu yhdistettynä amplitudimodulaatioon aiheuttaa ihmisille ärsytyskynnyksen ylittävän melun, joka jatkuvana häiriönä haittaa nukkumista ja päivällä keskittymistä. Kyseessä on vakava häiriö ihmisten asuinalueeseen liitettynä. Nykyiset teollisuusluokan tuulivoimalat ovat häiriön aiheuttajana. <a href="https://soundcloud.com/mediehuset-ingeni-ren-a-s" title="https://soundcloud.com/mediehuset-ingeni-ren-a-s">https://soundcloud.com/mediehuset-ingeni-ren-a-s</a> Amplitudimodulaatiota on kahden tyyppistä, ääniaallon ns. normaali amplitudimodulaatio, joka vaimenee ympäristöön nopeasti ja sitten on muunlainen amplitudimodulaatio, jossa amplitudimoduloitu ääni kantautuu pitkälle, ja on havaittavissa ja mitattavissa vasta kilometrien päästä tuulivoimaloista.</em></p> <p><em>Suomessa Pohjanlahden rannikon metsät rakennetaan yhdeksän voimalan ryppäinä ketjuttaen tai isompina ryppäinä pitkin rannikkoa ja lähialueiden metsiin sijoitettuna niin, että tuulivoimaloita voidaan havaita jatkuvana ketjuna rannikolla. Oletettavasti rakentaminen etenee merelle. Tämä tietysti tapahtuu, mikäli mikään ei tule tätä kehitystä estämään. Tuulivoimaloiden melu on noussut näissä teollisuusluokan tuulivoimaloissa suurimmaksi häiriötekijäksi, muita ovat välke ja jäiden irtoaminen. Lisäksi tuulivoimalat tappavat valtavan määrän lintuja ja lepakoita. Tuulivoimalat vaativat hehtaarin avohakkuun pystytyspaikalle ja teiden ja linjojen hakkuut silpovat usein kyseisen metsäalueen kelvottomaksi. Suomessa on asutusta pitkin rannikkoa, joten on ollut sitä taustaa vasten ymmärrettävää, että tuulivoimateollisuus on ajanut mahdollisimman väljää meluasetusta Suomeen, siinä onnistuen. Mikäli tuulivoimamelun amplitudimodulaatiota, äänen tonaalisuutta jne. ei huomioida on desibeliraja uuden asetuksen mukaan 45 dB päivällä ja 40 dB yöllä. Kun amplitudimodulaatio, äänen tonaalisuus jne. huomioidaan lisätään mitattuun arvoon 5 dB:n korjaustekijä, joka siirtää turvarajaa noin yhden kilometrin kauemmas asutuksesta.</em></p> <a href="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202954-matalataajuinen-melu-pitaa-hereilla" title="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202954-matalataajuinen-melu-pitaa-hereilla">http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202954-matalataajuinen-melu-pit...</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuulivoimamelusta saadaan toivon mukaan uutta tutkimusta, Tanskassa tutkitaan tuulivoimamelun yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Saksassa tutkitaan infraäänen vaikutusta > 115 dB osalta aivoihin ja keskushermostoon.

https://www.schwarzwaelder-bote.de/inhalt.blumberg-windkraft-wie-gefaehrlich-ist-infraschall.645bbb0f-1e03-48f8-92ea-d88a56b0e6f2.html

Todellisia tarinoita on jo paljon, joissa matalataajuinen melu on tehnyt asunnosta asumiskelvottoman tuulivoimaloiden läheisyydessä tuulen alapuolella. Kun esiin nousseet ongelmat ovat olleet vielä yksittäistapauksia, tosin ongelmat ovat lisääntymässä nopeasti, esim. Pohjanmaalla, selkeää selitystä, muuta kuin näissä ongelmatapauksissa riittämätön etäisyys, ei ole löydetty.

Matalataajuinen melu yhdistettynä amplitudimodulaatioon aiheuttaa ihmisille ärsytyskynnyksen ylittävän melun, joka jatkuvana häiriönä haittaa nukkumista ja päivällä keskittymistä. Kyseessä on vakava häiriö ihmisten asuinalueeseen liitettynä. Nykyiset teollisuusluokan tuulivoimalat ovat häiriön aiheuttajana. https://soundcloud.com/mediehuset-ingeni-ren-a-s Amplitudimodulaatiota on kahden tyyppistä, ääniaallon ns. normaali amplitudimodulaatio, joka vaimenee ympäristöön nopeasti ja sitten on muunlainen amplitudimodulaatio, jossa amplitudimoduloitu ääni kantautuu pitkälle, ja on havaittavissa ja mitattavissa vasta kilometrien päästä tuulivoimaloista.

Suomessa Pohjanlahden rannikon metsät rakennetaan yhdeksän voimalan ryppäinä ketjuttaen tai isompina ryppäinä pitkin rannikkoa ja lähialueiden metsiin sijoitettuna niin, että tuulivoimaloita voidaan havaita jatkuvana ketjuna rannikolla. Oletettavasti rakentaminen etenee merelle. Tämä tietysti tapahtuu, mikäli mikään ei tule tätä kehitystä estämään. Tuulivoimaloiden melu on noussut näissä teollisuusluokan tuulivoimaloissa suurimmaksi häiriötekijäksi, muita ovat välke ja jäiden irtoaminen. Lisäksi tuulivoimalat tappavat valtavan määrän lintuja ja lepakoita. Tuulivoimalat vaativat hehtaarin avohakkuun pystytyspaikalle ja teiden ja linjojen hakkuut silpovat usein kyseisen metsäalueen kelvottomaksi. Suomessa on asutusta pitkin rannikkoa, joten on ollut sitä taustaa vasten ymmärrettävää, että tuulivoimateollisuus on ajanut mahdollisimman väljää meluasetusta Suomeen, siinä onnistuen. Mikäli tuulivoimamelun amplitudimodulaatiota, äänen tonaalisuutta jne. ei huomioida on desibeliraja uuden asetuksen mukaan 45 dB päivällä ja 40 dB yöllä. Kun amplitudimodulaatio, äänen tonaalisuus jne. huomioidaan lisätään mitattuun arvoon 5 dB:n korjaustekijä, joka siirtää turvarajaa noin yhden kilometrin kauemmas asutuksesta.

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202954-matalataajuinen-melu-pitaa-hereilla ]]>
24 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253291-tuulivoimaloiden-meluongelma#comments Ilmaston lämpeneminen Wed, 04 Apr 2018 05:03:30 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253291-tuulivoimaloiden-meluongelma
Vihreitten rukous kuultu http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253229-vihreitten-rukous-kuultu <p>Vuosikymmenet on pidetty&nbsp;parranpärinää ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.&nbsp;</p><p>No viime&nbsp;kesänähän se&nbsp;taas&nbsp;koettiin, miten saatiin hikoilla Suiomen helteissä.</p><p>&nbsp;</p><p>..........</p><p>Ja nyt&nbsp;on taas&nbsp;saatu&nbsp;lisää sitä Vihreitten ja ympäristöanarkojen kaipaamaa lunta, niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa.</p><p>Onneksi olkoon,</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosikymmenet on pidetty parranpärinää ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. 

No viime kesänähän se taas koettiin, miten saatiin hikoilla Suiomen helteissä.

 

..........

Ja nyt on taas saatu lisää sitä Vihreitten ja ympäristöanarkojen kaipaamaa lunta, niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa.

Onneksi olkoon,

]]>
27 http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253229-vihreitten-rukous-kuultu#comments Ilmaston lämpeneminen Takatalvi Vallitseva säätila Vihreät Mon, 02 Apr 2018 14:22:45 +0000 Harri Rautiainen http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253229-vihreitten-rukous-kuultu
Ilmaston lämpeneminen on luomakunnalle hyväksi! http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251082-ilmaston-lampeneminen-on-luomakunnalle-hyvaksi <p>Saksalainen Der Spiegel -lehti kirjoitti kolme päivää sitten kuinka ilmastonmuutoksen syyksi yritetään laittaa kaikkea mahdollista tapahtunutta. Mitään yhteyttä ilmastonmuutoksen ja tapahtumien välillä ei kuitenkaan ole löydettävissä, vakuutusyhtiön ilmastoasiantuntijan mukaan.</p> <p><em>Die Munich Re weiß das natürlich, auf Nachfrage des SPIEGEL äußert sie sich nachgerade beschwichtigend. "Die pauschale Aussage, dass wetterbedingte Schäden weltweit ein Klimasignal zeigten, lässt sich noch nicht treffen", sagt ein Munich-Re-Klimaexperte. Manche Zitate der Munich Re, die im Umlauf sind, seien "nicht ideal".</em></p> <a href="http://m.spiegel.de/wissenschaft/natur/klimawandel-das-geschaeft-mit-falschen-informationen-a-1192761.html" title="http://m.spiegel.de/wissenschaft/natur/klimawandel-das-geschaeft-mit-falschen-informationen-a-1192761.html">http://m.spiegel.de/wissenschaft/natur/klimawandel-das-geschaeft-mit-fal...</a> <p>Ilmastonmuutoksella on sumeilematta rahastettu, Der Spiegel on itse osallistunut uutisointiin katastrofeista siihen sävyyn, ellei mitään tehdä pian on katastrofi edessä. Uusiutuva energia on ottanut oman hyötynsä tästä raportoinnista irti. Kaikki on ollut kuitenkin väärin argumentein aikaan saatua uutisointia, johon Der Spiegel on muun median kanssa syyllistynyt. Myös poliitikot ovat tästä uutisoinnista hyötyneet, on pidetty yllä uhkakuvia, joilla siis ei ole ollut todellisuuspohjaa olemassa.</p> <p>Prognoosien tekeminen on tietenkin epävarmalla pohjalla, ja varautumista ilmastonmuutokseen on syytä jatkaa. Uusiutuvaa energiaa tulee kehittää ja ottaa asteittain käyttöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksalainen Der Spiegel -lehti kirjoitti kolme päivää sitten kuinka ilmastonmuutoksen syyksi yritetään laittaa kaikkea mahdollista tapahtunutta. Mitään yhteyttä ilmastonmuutoksen ja tapahtumien välillä ei kuitenkaan ole löydettävissä, vakuutusyhtiön ilmastoasiantuntijan mukaan.

Die Munich Re weiß das natürlich, auf Nachfrage des SPIEGEL äußert sie sich nachgerade beschwichtigend. "Die pauschale Aussage, dass wetterbedingte Schäden weltweit ein Klimasignal zeigten, lässt sich noch nicht treffen", sagt ein Munich-Re-Klimaexperte. Manche Zitate der Munich Re, die im Umlauf sind, seien "nicht ideal".

http://m.spiegel.de/wissenschaft/natur/klimawandel-das-geschaeft-mit-falschen-informationen-a-1192761.html

Ilmastonmuutoksella on sumeilematta rahastettu, Der Spiegel on itse osallistunut uutisointiin katastrofeista siihen sävyyn, ellei mitään tehdä pian on katastrofi edessä. Uusiutuva energia on ottanut oman hyötynsä tästä raportoinnista irti. Kaikki on ollut kuitenkin väärin argumentein aikaan saatua uutisointia, johon Der Spiegel on muun median kanssa syyllistynyt. Myös poliitikot ovat tästä uutisoinnista hyötyneet, on pidetty yllä uhkakuvia, joilla siis ei ole ollut todellisuuspohjaa olemassa.

Prognoosien tekeminen on tietenkin epävarmalla pohjalla, ja varautumista ilmastonmuutokseen on syytä jatkaa. Uusiutuvaa energiaa tulee kehittää ja ottaa asteittain käyttöön.

]]>
20 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251082-ilmaston-lampeneminen-on-luomakunnalle-hyvaksi#comments Ilmaston lämpeneminen Rahastus Sun, 18 Feb 2018 07:17:29 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251082-ilmaston-lampeneminen-on-luomakunnalle-hyvaksi
Ilmaston lämpeneminen on hyväksi meille suomalaisille http://eewertti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248245-ilmaston-lampeneminen-on-hyvaksi-meille-suomalaisille <p>Hyvää joulun jatkoa vaan kaikille. Julistan teille suuren ilon joka on tuleva kaikelle kansalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Voiko ilmaston lämpenemistä parempaa uutista meille suomalaisille edes tulla?</p><p>Kun ilmasto lämpenee se parantaa meidän kilpailukykyämme kun ei tarvitse ostaa niin paljon hiiltä ja öljyä. Samalla hiilidioksiidipäästöt vähenevät ja muutkin lämmityksen aiheuttamat saastekuormat pienenevät.&nbsp;</p><p>Lisäksi kasvukausi pitenee, metsäraja rämpii pohjoiseen ja meidän hiilinielumme senkun suurenee.Tästä johtuen saattaa olla että meidän meppimme saavat jopa eurovirran suunnan käännettyä meille edullisempaan suuntaan.</p><p>Summa summarum: Ilmaston lämpeneminen on meille pohjoisen asukkaille pelkästään iloinen asia.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvää joulun jatkoa vaan kaikille. Julistan teille suuren ilon joka on tuleva kaikelle kansalle.

 

Voiko ilmaston lämpenemistä parempaa uutista meille suomalaisille edes tulla?

Kun ilmasto lämpenee se parantaa meidän kilpailukykyämme kun ei tarvitse ostaa niin paljon hiiltä ja öljyä. Samalla hiilidioksiidipäästöt vähenevät ja muutkin lämmityksen aiheuttamat saastekuormat pienenevät. 

Lisäksi kasvukausi pitenee, metsäraja rämpii pohjoiseen ja meidän hiilinielumme senkun suurenee.Tästä johtuen saattaa olla että meidän meppimme saavat jopa eurovirran suunnan käännettyä meille edullisempaan suuntaan.

Summa summarum: Ilmaston lämpeneminen on meille pohjoisen asukkaille pelkästään iloinen asia.  

]]>
14 http://eewertti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248245-ilmaston-lampeneminen-on-hyvaksi-meille-suomalaisille#comments Hiilinielu Ilmaston lämpeneminen Thu, 28 Dec 2017 10:17:19 +0000 Urmas Mikkonen http://eewertti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248245-ilmaston-lampeneminen-on-hyvaksi-meille-suomalaisille
Ilmasto on muuttunut sittenkin... http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243611-ilmasto-on-muuttunut-sittenkin <p>Ilmasto on muuttunut sittenkin&hellip; Suomi on edelläkävijämaa monellakin eri sektorilla. Viimeksi tapeetilla on ollut erityisesti häipyvästi kiistanalainen ilmastonmuutos, jonka huipulla ilmastoa ja ilmakehän pienhiukkasia tutkailee ainakin kaksi suomalaista huippututkijaa.</p><p>Toinen heistä, akatemiaprofessori <strong>Markku Kulmala </strong> on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Kulmalan alan kansainvälisessä eturivissä tekemä tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista, mikä luo mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutoksen vaikutusten vähentämiseen. Kulmala on yksi ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan uuden tieteenalan perustajista. Varsinkin hänen integroiva lähestymistapansa on muuttanut tutkimusympäristöä ja -asetelmia merkittävästi.</p><p>Kulmalan tutkimusryhmä selvittää ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilman laatuun. Ilmanlaadun ja ilmaston väliset vuorovaikutukset ovat moninaisia ja monimutkaisia. Saasteinen ilma voi muuttaa paikallista ja jopa globaalia ilmastoa ja ilmasto vaikuttaa monella tavalla ilmanlaatuun. Tutkimuksella on merkittävät ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.</p><p>&rdquo;Ilmaston ja ympäristönmuutoksen monimutkaisten keskinäisten riippuvuuksien ja vuorovaikutusten ratkaisemiseen tarvitaan monipuolista kokeellista ja teoreettista työtä sekä jatkuvia mittauksia. Vain näin saadaan riittävästi faktoja, joita voidaan käyttää päätöksenteon tueksi esimerkiksi sellaisissa haasteissa kuin Kiinan ilmanlaadun ratkaisemisessa.&rdquo;</p><p>Kuopiolainen Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija <strong>Antti Lipponen</strong> taas räjäytti pankin elokuussa, kun hän julkaisi Twitterissä tekemänsä videon maailman lämpötilakehityksestä.</p><p>Lipponen jakoi omalle yksityiselle <a href="https://twitter.com/anttilip/status/892318734244884480" target="_blank">Twitter-tililleen itse tekemänsä videon</a>&nbsp;.&nbsp;Siinä esitetään ilmaston lämpeneminen 117 vuoden ajalta, vuosilta 1900 - 2017. 35 sekuntia kestävä video näyttää sen, miten ilmasto on lämmennyt vuodesta 1900 tähän päivään asti 191 eri maailman maassa. - <strong>Ja onhan se lämmennyt.</strong></p><p>Videon lähteenä oli NASAn avoin data maailman keskilämpötiloista. Siitä tuli ilmiö &ndash; tekijä itse sanoo lopettaneensa katselukertojen laskemisen kymmenen miljoonan kohdalla.</p><p>Kyseisessä vapaa-ajan videoprojektissa yhdistyivät hänen mukaansa työt ja harrastus. Video syntyi yhden illan työn tuloksena.</p><p>&ndash; Minua kiinnostaa se, millä tavalla tietyn datan voi saada ymmärrettävään muotoon. Ja miten lämpötilamuutokset saisi kuvattua mahdollisimman hyvin, Lipponen kertoo taustaa projektilleen.</p><p>Lipponen käytti esityksessään lähteenä <a href="https://data.giss.nasa.gov/gistemp/" target="_blank">Nasan GISS-instituutin avointa dataa</a>&nbsp;maailman maiden keskilämpötiloista. Nasan tilastot päivittyvät kuukausittain.</p><p>&ndash; Aiemmin olin nähnyt karttoja, joissa kuvataan koko maailman lämpenemistä. Niissä isot maat korostuvat. Omassa graafissani näkee yksittäiset maat paremmin. Siitä on kommenteissakin kiitelty, Lipponen selittää.</p><p>Kuopiolaisen oivallus olikin tehdä nimenomaan maakohtainen esitys aiheesta. Sellaista hän ei ollut nähnyt aiemmin.</p><p>&ndash; Yleensä lämpötiloja ei erotella maittain, vaan tuijotetaan maailmanlaajuista keskilämpötilaa, Lipponen kertoo ja jatkaa, että video kyllä esittää eri maiden lämpötilojen lisäksi oikealla ylhäällä myös koko maailman lämpötilan kehityksen.</p><p>Äskettäin Lipposta pyydettiin visualisoimaan otsonikerroksen muutoksia YK:n ilmasto-ohjelmaan samaan tapaan kuin ilmastonmuutosvideossa. Tavoitteena oli saada selkeästi esille esimerkiksi otsoniaukon kutistuminen.</p><p>Toinen suomalaistutkijaa kiinnostava aihe on hiilidioksidin kuvaaminen. Hän haluaisi visualisoida vaikkapa hiilidioksidin ja lämpötilan välistä yhteyttä. Helposti tajuttavien ilmastonmuutosvideoiden tekeminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista &ndash; muutenhan niihin törmäisi netissä tämän tästä.</p><p>&ndash; Videoihin on vaikea saada kaksi asiaa yhtä aikaa. Se menee aina vaikeammaksi ymmärtää. Siihen voisi keksiä jonkin uuden tavan.</p><p>Kuopiossa koulunsa käynyt Antti Lipponen on koulutukseltaan fyysikko. Hän väitteli Itä-Suomen yliopistossa sovelletun fysiikan laitokselta vuonna 2014. Väitöstutkimuksen aiheena oli teollisuusprosessien tomografiakuvantamiseen liittyvien laskentamenetelmien kehitys.</p><p>Lipponen on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella vuodesta 2016 lähtien. Hän on keskittynyt työssään etenkin aerosolien eli ilmakehän pienhiukkasten kaukokartoitukseen liittyvien laskentamenetelmien kehitykseen.</p><p>Käytännössä Lipponen seuraa ilmakehän pienhiukkasia satelliittikuvista ja määrittelee, paljonko pienhiukkasia on maan pinnan ja satelliitin välissä.</p><p>&ndash; Paljon on tullut palautetta ja pääosin positiivista. Ihmiset ovat olleet innoissaan, että monimutkainen lämpötiladata on saatu yleisesti ymmärrettävään muotoon, sanoo Lipponen.</p><p>Se onkin asia, jota Lipponen haluaa tehdä. Hän haluaa valottaa ilmastonmuutosta tavallisille ihmisille helposti ymmärrettävien esimerkkien avulla.</p><p>Erikoisin pyyntö on toistaiseksi tullut Lipposen mukaan Australiasta.</p><p>&ndash; He kysyivät, voisiko videoesityksen heijastaa jonkin hallintorakennuksen seinään.</p><p>Kiinnostusta on herännyt eri puolilta maailmaa. Eniten liikennettä on tullut Yhdysvalloista.</p><p>&ndash; Vaikka sitä tietää, että sosiaalisella medialla on suuri voima, niin on se yllättänyt, kun on omalle kohdalle osunut, Lipponen pohtii.</p><p>Ilmastonmuutos kiehtoo Lipposta, sillä siihen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Toisaalta se on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia.</p><p>&ndash; Tarvitaan lisää tutkimusta, että miten ilmastonmuutos käyttäytyy tulevaisuudessa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat, hän sanoo.</p><p>Lipponen seuraa tiiviisti ilmastosta ja säästä sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Itse hän ei kuitenkaan osallistu siihen aktiivisesti.</p><p>&ndash; Se keskustelu on aika paljon mielipiteisiin pohjautuvaa. Mielestäni nämä asiat pitäisi ottaa faktoihin pohjautuen.</p><p>- - -</p><p>Ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan tieteenalan uranuurtaja:</p><p><a href="http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2017/eva-mari-aro-markku-kulmala-ja-ilkka-niiniluoto-uusia-tieteen-akateemikoita/ekosysteemien-ja-ilmakehan-vuorovaikutuksia-tutkivan-tieteenalan-uranuurtaja/">http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2017/eva-mari-aro-markku-kulmala-ja-ilkka-niiniluoto-uusia-tieteen-akateemikoita/ekosysteemien-ja-ilmakehan-vuorovaikutuksia-tutkivan-tieteenalan-uranuurtaja/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Videollaan miljoonat ihmiset herättänyt suomalaistutkija haluaa kuvata ilmastonmuutosta helposti &ndash; &quot;Se menee aina vaikeammaksi ymmärtää&quot;:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9838424">https://yle.fi/uutiset/3-9838424</a></p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaistutkijan pysäyttävä video ilmastonmuutoksesta leviää maailmalla &ndash; Australiasta erikoinen pyyntö:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9754236">https://yle.fi/uutiset/3-9754236</a></p><p>&nbsp;</p><p>Stephen Hawking ja ilmastonmuutos:</p><p><a href="http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234018-stephen-hawking-ja-ilmastonmuutos">http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234018-stephen-hawking-ja-ilmastonmuutos</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmasto on muuttunut sittenkin… Suomi on edelläkävijämaa monellakin eri sektorilla. Viimeksi tapeetilla on ollut erityisesti häipyvästi kiistanalainen ilmastonmuutos, jonka huipulla ilmastoa ja ilmakehän pienhiukkasia tutkailee ainakin kaksi suomalaista huippututkijaa.

Toinen heistä, akatemiaprofessori Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Kulmalan alan kansainvälisessä eturivissä tekemä tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista, mikä luo mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutoksen vaikutusten vähentämiseen. Kulmala on yksi ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan uuden tieteenalan perustajista. Varsinkin hänen integroiva lähestymistapansa on muuttanut tutkimusympäristöä ja -asetelmia merkittävästi.

Kulmalan tutkimusryhmä selvittää ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilman laatuun. Ilmanlaadun ja ilmaston väliset vuorovaikutukset ovat moninaisia ja monimutkaisia. Saasteinen ilma voi muuttaa paikallista ja jopa globaalia ilmastoa ja ilmasto vaikuttaa monella tavalla ilmanlaatuun. Tutkimuksella on merkittävät ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

”Ilmaston ja ympäristönmuutoksen monimutkaisten keskinäisten riippuvuuksien ja vuorovaikutusten ratkaisemiseen tarvitaan monipuolista kokeellista ja teoreettista työtä sekä jatkuvia mittauksia. Vain näin saadaan riittävästi faktoja, joita voidaan käyttää päätöksenteon tueksi esimerkiksi sellaisissa haasteissa kuin Kiinan ilmanlaadun ratkaisemisessa.”

Kuopiolainen Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti Lipponen taas räjäytti pankin elokuussa, kun hän julkaisi Twitterissä tekemänsä videon maailman lämpötilakehityksestä.

Lipponen jakoi omalle yksityiselle Twitter-tililleen itse tekemänsä videon . Siinä esitetään ilmaston lämpeneminen 117 vuoden ajalta, vuosilta 1900 - 2017. 35 sekuntia kestävä video näyttää sen, miten ilmasto on lämmennyt vuodesta 1900 tähän päivään asti 191 eri maailman maassa. - Ja onhan se lämmennyt.

Videon lähteenä oli NASAn avoin data maailman keskilämpötiloista. Siitä tuli ilmiö – tekijä itse sanoo lopettaneensa katselukertojen laskemisen kymmenen miljoonan kohdalla.

Kyseisessä vapaa-ajan videoprojektissa yhdistyivät hänen mukaansa työt ja harrastus. Video syntyi yhden illan työn tuloksena.

– Minua kiinnostaa se, millä tavalla tietyn datan voi saada ymmärrettävään muotoon. Ja miten lämpötilamuutokset saisi kuvattua mahdollisimman hyvin, Lipponen kertoo taustaa projektilleen.

Lipponen käytti esityksessään lähteenä Nasan GISS-instituutin avointa dataa maailman maiden keskilämpötiloista. Nasan tilastot päivittyvät kuukausittain.

– Aiemmin olin nähnyt karttoja, joissa kuvataan koko maailman lämpenemistä. Niissä isot maat korostuvat. Omassa graafissani näkee yksittäiset maat paremmin. Siitä on kommenteissakin kiitelty, Lipponen selittää.

Kuopiolaisen oivallus olikin tehdä nimenomaan maakohtainen esitys aiheesta. Sellaista hän ei ollut nähnyt aiemmin.

– Yleensä lämpötiloja ei erotella maittain, vaan tuijotetaan maailmanlaajuista keskilämpötilaa, Lipponen kertoo ja jatkaa, että video kyllä esittää eri maiden lämpötilojen lisäksi oikealla ylhäällä myös koko maailman lämpötilan kehityksen.

Äskettäin Lipposta pyydettiin visualisoimaan otsonikerroksen muutoksia YK:n ilmasto-ohjelmaan samaan tapaan kuin ilmastonmuutosvideossa. Tavoitteena oli saada selkeästi esille esimerkiksi otsoniaukon kutistuminen.

Toinen suomalaistutkijaa kiinnostava aihe on hiilidioksidin kuvaaminen. Hän haluaisi visualisoida vaikkapa hiilidioksidin ja lämpötilan välistä yhteyttä. Helposti tajuttavien ilmastonmuutosvideoiden tekeminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista – muutenhan niihin törmäisi netissä tämän tästä.

– Videoihin on vaikea saada kaksi asiaa yhtä aikaa. Se menee aina vaikeammaksi ymmärtää. Siihen voisi keksiä jonkin uuden tavan.

Kuopiossa koulunsa käynyt Antti Lipponen on koulutukseltaan fyysikko. Hän väitteli Itä-Suomen yliopistossa sovelletun fysiikan laitokselta vuonna 2014. Väitöstutkimuksen aiheena oli teollisuusprosessien tomografiakuvantamiseen liittyvien laskentamenetelmien kehitys.

Lipponen on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella vuodesta 2016 lähtien. Hän on keskittynyt työssään etenkin aerosolien eli ilmakehän pienhiukkasten kaukokartoitukseen liittyvien laskentamenetelmien kehitykseen.

Käytännössä Lipponen seuraa ilmakehän pienhiukkasia satelliittikuvista ja määrittelee, paljonko pienhiukkasia on maan pinnan ja satelliitin välissä.

– Paljon on tullut palautetta ja pääosin positiivista. Ihmiset ovat olleet innoissaan, että monimutkainen lämpötiladata on saatu yleisesti ymmärrettävään muotoon, sanoo Lipponen.

Se onkin asia, jota Lipponen haluaa tehdä. Hän haluaa valottaa ilmastonmuutosta tavallisille ihmisille helposti ymmärrettävien esimerkkien avulla.

Erikoisin pyyntö on toistaiseksi tullut Lipposen mukaan Australiasta.

– He kysyivät, voisiko videoesityksen heijastaa jonkin hallintorakennuksen seinään.

Kiinnostusta on herännyt eri puolilta maailmaa. Eniten liikennettä on tullut Yhdysvalloista.

– Vaikka sitä tietää, että sosiaalisella medialla on suuri voima, niin on se yllättänyt, kun on omalle kohdalle osunut, Lipponen pohtii.

Ilmastonmuutos kiehtoo Lipposta, sillä siihen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Toisaalta se on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia.

– Tarvitaan lisää tutkimusta, että miten ilmastonmuutos käyttäytyy tulevaisuudessa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat, hän sanoo.

Lipponen seuraa tiiviisti ilmastosta ja säästä sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Itse hän ei kuitenkaan osallistu siihen aktiivisesti.

– Se keskustelu on aika paljon mielipiteisiin pohjautuvaa. Mielestäni nämä asiat pitäisi ottaa faktoihin pohjautuen.

- - -

Ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan tieteenalan uranuurtaja:

http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2017/eva-mari-aro-markku-kulmala-ja-ilkka-niiniluoto-uusia-tieteen-akateemikoita/ekosysteemien-ja-ilmakehan-vuorovaikutuksia-tutkivan-tieteenalan-uranuurtaja/

 

Videollaan miljoonat ihmiset herättänyt suomalaistutkija haluaa kuvata ilmastonmuutosta helposti – "Se menee aina vaikeammaksi ymmärtää":

https://yle.fi/uutiset/3-9838424

 

Suomalaistutkijan pysäyttävä video ilmastonmuutoksesta leviää maailmalla – Australiasta erikoinen pyyntö:

https://yle.fi/uutiset/3-9754236

 

Stephen Hawking ja ilmastonmuutos:

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234018-stephen-hawking-ja-ilmastonmuutos

]]>
87 http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243611-ilmasto-on-muuttunut-sittenkin#comments Ilmakehän pienhiukkaset Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Thu, 28 Sep 2017 22:03:06 +0000 Ilkka Hyttinen http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243611-ilmasto-on-muuttunut-sittenkin
Eläkkeellä oleva fyysikko: ilmastoteoria ei täsmää CO2:n osalta http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242432-elakkeella-oleva-fyysikko-ilmastoteoria-ei-tasmaa-co2n-osalta <p>One-sentence summary: Shortwave radiation heats both CO2 and air only up to a limited temperature threshold, and there is no observed difference between the heat absorption/emission of air vs. CO2. <a href="https://www.omicsonline.org/open-access/a-novel-investigation-about-the-thermal-behaviour-of-gases-under-theinfluence-of-irradiation-a-further-argument-against-the-greenh-2157-7617-1000393.php?aid=87335">https://www.omicsonline.org/open-access/a-novel-investigation-about-the-thermal-behaviour-of-gases-under-theinfluence-of-irradiation-a-further-argument-against-the-greenh-2157-7617-1000393.php?aid=87335</a></p><p><br />Yhteenveto yhdellä virkkeellä: Lyhytaaltoinen säteily kuumentaa sekä hiilidioksidia että ilmaa vain rajoitetulle lämpötilakynnykselle asti, eikä lämmön absorption / päästön osalta ole havaittavissa eroa ilman versus CO2:n välillä.</p><p>&nbsp;</p><p>[Allmendinger has been researching earth&rsquo;s climate since 2012. His findings are in accord with those of a controversial group of researchers known as the &lsquo;<a href="https://www.amazon.com/Slaying-Sky-Dragon-Greenhouse-Theory-ebook/dp/B004DNWJN6">Slayers&rsquo;</a>, who deny that carbon dioxide is the &lsquo;control knob&rsquo; of earth&rsquo;s climate. Confirming such science, the Swiss scientist denounces the greenhouse gas theory as a &lsquo;phantasm&rsquo; that should now be &lsquo;neglected&rsquo; by serious researchers.]</p><p>&nbsp;</p><p>[Allmendinger on tutkinut maapallon ilmastoa vuodesta 2012. Hänen havainnot ovat sopusoinnussa kiistanalaisten tutkijoiden kanssa, jotka tunnetaan nimellä &quot;Listijät&quot;, jotka kiistävät hiilidioksidin olevan maapallon ilmaston &rdquo;säätönuppi&rdquo;. Sveitsiläinen tiedemies julistaa tällaisen tieteen vahvistavan kasvihuonekaasuteoriaa &quot;harhakuvana&quot;, josta vakavasti otettavien tutkijoiden pitäisi nyt &quot;luopua&rdquo;.]</p><p>&nbsp;</p><p>Yksinkertainen testi osoittaa, ettei hiilidioksidilla ole ilmaa suurempaa lämmitysvaikutusta ilmakehässä.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Nevertheless, that direct absorption effect [shortwave] which was discovered thanks to this method probably contributes significantly to the warming up of the atmosphere while the warming-up due to carbon-dioxide can be neglected&rdquo; <a href="https://www.environmentguru.com/pages/elements/element.aspx?id=5431471">https://www.environmentguru.com/pages/elements/element.aspx?id=5431471</a><br /><br />&rdquo;Kuitenkin tämä [lyhyen aallon] suora absorptiovaikutus, joka löydettiin tämän menetelmän ansiosta, luultavasti vaikuttaa merkittävästi ilmakehän lämpenemiseen, kun taas ilmakehän lämpeneminen hiilidioksidin osalta voidaan unohtaa.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Preliminary tests for the present investigation were made with solar light using square twin-tubes from Styrofoam (3 cm thick, 1 m long, outer diameter 25 cm), each equipped with three thermometers at different positions, and covered above and below by a thin transparent foil (preferably a 0.01 mm thick Saran-wrap). The tubes were pivoted on a frame in such a way that they could be oriented in the direction of the solar light (Figure 3). One tube was filled with air, the other with carbon-dioxide. Incipiently, the tubes were covered on the tops with aluminium-foils being removed at the start of the experiment. The primary experimental result was quite astonishing in many respects. Firstly: The content gases warmed within a few minutes by approximately 10&deg;C up to a constant limiting temperature. This was surprising - at least in the case of air &ndash; for no warming-up was anticipated since sunlight is colourless and allegedly not able to absorb any IR-radiation. However, the existence of a limiting temperature is conceivable since a growing radiative emission has to be expected as far as the temperature rises. Secondly: The limiting temperatures were more or less equal at any measuring point. This means that the intensity of the sun beam was virtually not affected by the heat absorption in the gas tube since the latter one was comparatively weak. And thirdly: Between the two tubes no significant difference could be detected. Therefore, thanks to this simple experiment a special effect of carbondioxide on the direct sunlight absorption could already be excluded.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> One-sentence summary: Shortwave radiation heats both CO2 and air only up to a limited temperature threshold, and there is no observed difference between the heat absorption/emission of air vs. CO2. https://www.omicsonline.org/open-access/a-novel-investigation-about-the-thermal-behaviour-of-gases-under-theinfluence-of-irradiation-a-further-argument-against-the-greenh-2157-7617-1000393.php?aid=87335


Yhteenveto yhdellä virkkeellä: Lyhytaaltoinen säteily kuumentaa sekä hiilidioksidia että ilmaa vain rajoitetulle lämpötilakynnykselle asti, eikä lämmön absorption / päästön osalta ole havaittavissa eroa ilman versus CO2:n välillä.

 

[Allmendinger has been researching earth’s climate since 2012. His findings are in accord with those of a controversial group of researchers known as the ‘Slayers’, who deny that carbon dioxide is the ‘control knob’ of earth’s climate. Confirming such science, the Swiss scientist denounces the greenhouse gas theory as a ‘phantasm’ that should now be ‘neglected’ by serious researchers.]

 

[Allmendinger on tutkinut maapallon ilmastoa vuodesta 2012. Hänen havainnot ovat sopusoinnussa kiistanalaisten tutkijoiden kanssa, jotka tunnetaan nimellä "Listijät", jotka kiistävät hiilidioksidin olevan maapallon ilmaston ”säätönuppi”. Sveitsiläinen tiedemies julistaa tällaisen tieteen vahvistavan kasvihuonekaasuteoriaa "harhakuvana", josta vakavasti otettavien tutkijoiden pitäisi nyt "luopua”.]

 

Yksinkertainen testi osoittaa, ettei hiilidioksidilla ole ilmaa suurempaa lämmitysvaikutusta ilmakehässä.

 

”Nevertheless, that direct absorption effect [shortwave] which was discovered thanks to this method probably contributes significantly to the warming up of the atmosphere while the warming-up due to carbon-dioxide can be neglected” https://www.environmentguru.com/pages/elements/element.aspx?id=5431471

”Kuitenkin tämä [lyhyen aallon] suora absorptiovaikutus, joka löydettiin tämän menetelmän ansiosta, luultavasti vaikuttaa merkittävästi ilmakehän lämpenemiseen, kun taas ilmakehän lämpeneminen hiilidioksidin osalta voidaan unohtaa.”

 

”Preliminary tests for the present investigation were made with solar light using square twin-tubes from Styrofoam (3 cm thick, 1 m long, outer diameter 25 cm), each equipped with three thermometers at different positions, and covered above and below by a thin transparent foil (preferably a 0.01 mm thick Saran-wrap). The tubes were pivoted on a frame in such a way that they could be oriented in the direction of the solar light (Figure 3). One tube was filled with air, the other with carbon-dioxide. Incipiently, the tubes were covered on the tops with aluminium-foils being removed at the start of the experiment. The primary experimental result was quite astonishing in many respects. Firstly: The content gases warmed within a few minutes by approximately 10°C up to a constant limiting temperature. This was surprising - at least in the case of air – for no warming-up was anticipated since sunlight is colourless and allegedly not able to absorb any IR-radiation. However, the existence of a limiting temperature is conceivable since a growing radiative emission has to be expected as far as the temperature rises. Secondly: The limiting temperatures were more or less equal at any measuring point. This means that the intensity of the sun beam was virtually not affected by the heat absorption in the gas tube since the latter one was comparatively weak. And thirdly: Between the two tubes no significant difference could be detected. Therefore, thanks to this simple experiment a special effect of carbondioxide on the direct sunlight absorption could already be excluded.”

]]>
26 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242432-elakkeella-oleva-fyysikko-ilmastoteoria-ei-tasmaa-co2n-osalta#comments Hiilidioksidi Ilmaston lämpeneminen säteily Wed, 06 Sep 2017 14:54:24 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242432-elakkeella-oleva-fyysikko-ilmastoteoria-ei-tasmaa-co2n-osalta
Ilmaston lämpeneminen muka pysähtynyt http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240752-ilmaston-lampeneminen-muka-pysahtynyt <p>Tälläkin foorumilla levitetään denialistien &nbsp;valheita siitä, &nbsp;että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt. Ei ole, katso kuvaa. Joka sekunti maapallo kaappaa auringosta tullutta energiaa neljän Hiroshiman pommin energia verran. Suurin osa sitoutuu meriin, mutta osa jää lämmittämään ilmakehää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tälläkin foorumilla levitetään denialistien  valheita siitä,  että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt. Ei ole, katso kuvaa. Joka sekunti maapallo kaappaa auringosta tullutta energiaa neljän Hiroshiman pommin energia verran. Suurin osa sitoutuu meriin, mutta osa jää lämmittämään ilmakehää.

]]>
8 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240752-ilmaston-lampeneminen-muka-pysahtynyt#comments Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Tue, 01 Aug 2017 05:46:51 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240752-ilmaston-lampeneminen-muka-pysahtynyt
Alle 2°C:n lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä epätodennäköistä http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240751-alle-2-cn-lampeneminen-vuoteen-2100-mennessa-epatodennakoista <p>Tänä aamuna Ylen Aamu-TV:ssä uutisoitiin ilmastonmuutoksesta.&nbsp;Nature Climate Change on toimittanut uusinta dataa (IPCC) (ks. linkki)</p><p><a href="https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurrent/extref/nclimate3352-s1.pdf" title="https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurrent/extref/nclimate3352-s1.pdf">https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurr...</a></p><p>&quot;The recently published Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) projections to 2100 give likely ranges of global temperature increase in four scenarios for population, economic growth and carbon use<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref1" id="ref-link-1" title=" The Physical Science Basis (eds Stocker, T. F. et al.) (Cambridge Univ. Press, 2014).">1</a>.</p><p><strong>However, these projections are not based on a fully statistical approach. Here we use a country-specific version of Kaya&rsquo;s identity to develop a statistically based probabilistic forecast of CO2&nbsp;emissions and temperature change to 2100. Using data for 1960&ndash;2010, including the UN&rsquo;s probabilistic population projections for all countries<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref2" id="ref-link-2" title=" The 2015 Revision (United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division, 2015).">2</a>,&nbsp;<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref3" id="ref-link-3" title="Raftery, A. E., Li, N., Sevcikova, H., Gerland, P. &amp; Heilig, G. K. Bayesian probabilistic population projections for all countries. Proc. Natl Acad. Sci. USA 109, 13915-13921 (2012).">3</a>,&nbsp;<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref4" id="ref-link-4" title="Gerland, P. et al. World population stabilization unlikely this century. Science 346, 234-237 (2014).">4</a>, we develop a joint Bayesian hierarchical model for Gross Domestic Product (GDP) per capita and carbon intensity.</strong></p><p>We find that the 90% interval for cumulative CO2&nbsp;emissions includes the IPCC&rsquo;s two middle scenarios but not the extreme ones. The likely range of global temperature increase is 2.0&ndash;4.9&thinsp;&deg;C, with median 3.2&thinsp;&deg;C and a 5% (1%) chance that it will be less than 2&thinsp;&deg;C (1.5&thinsp;&deg;C).</p><p><strong>Population growth is not a major contributing factor.</strong> Our model is not a &lsquo;business as usual&rsquo; scenario, but rather is based on data which already show the effect of emission mitigation policies. Achieving the goal of less than 1.5&thinsp;&deg;C warming will require carbon intensity to decline much faster than in the recent past.&quot;</p><p>Kommentoikaa ja antakaa omia arvioita populaation, talouskasvun ja CO2:n käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.</p><p>Henkilökohtaisesti toivoisin, että Suomalaista osaamista hyödynnettäisiin ilmastonmuutoksen tutkimiseen huomattavasti tehokkaammin. Meillä on kiistatta maailman parasta mittaus- ja anturiteknologiaa.</p><p>&nbsp;</p> Tänä aamuna Ylen Aamu-TV:ssä uutisoitiin ilmastonmuutoksesta. Nature Climate Change on toimittanut uusinta dataa (IPCC) (ks. linkki)

https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurrent/extref/nclimate3352-s1.pdf

"The recently published Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) projections to 2100 give likely ranges of global temperature increase in four scenarios for population, economic growth and carbon use1.

However, these projections are not based on a fully statistical approach. Here we use a country-specific version of Kaya’s identity to develop a statistically based probabilistic forecast of CO2 emissions and temperature change to 2100. Using data for 1960–2010, including the UN’s probabilistic population projections for all countries234, we develop a joint Bayesian hierarchical model for Gross Domestic Product (GDP) per capita and carbon intensity.

We find that the 90% interval for cumulative CO2 emissions includes the IPCC’s two middle scenarios but not the extreme ones. The likely range of global temperature increase is 2.0–4.9 °C, with median 3.2 °C and a 5% (1%) chance that it will be less than 2 °C (1.5 °C).

Population growth is not a major contributing factor. Our model is not a ‘business as usual’ scenario, but rather is based on data which already show the effect of emission mitigation policies. Achieving the goal of less than 1.5 °C warming will require carbon intensity to decline much faster than in the recent past."

Kommentoikaa ja antakaa omia arvioita populaation, talouskasvun ja CO2:n käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että Suomalaista osaamista hyödynnettäisiin ilmastonmuutoksen tutkimiseen huomattavasti tehokkaammin. Meillä on kiistatta maailman parasta mittaus- ja anturiteknologiaa.

 

]]>
54 http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240751-alle-2-cn-lampeneminen-vuoteen-2100-mennessa-epatodennakoista#comments Ympäristö Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Tue, 01 Aug 2017 05:39:35 +0000 Hannu Sinivirta http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240751-alle-2-cn-lampeneminen-vuoteen-2100-mennessa-epatodennakoista
Globaali lämpötila kiihtyvässä nousussa? http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236382-globaali-lampotila-kiihtyvassa-nousussa <p>Nyt ilmastotieteessä on alettu kysellä, onko lämpötilan nousu jo kiihtynyt, kuva. Toistaiseksi asialle ei ole tilastollista vahvistusta.</p><p>Toisekseen pitkät jaksot ja alueelliset ilmaston erikoisuudet saattavat ennakoida globaalin lämpötilan kohoamisesta aiheutuvia alueellisten ilmastosysteemien <u><a href="http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55798-ilmatieteen-laitos-sekoilee-ilmastomallit-eivat-kerro-emergenssista">muutoksia</a></u>. Ilmastomallit eivät pysty ennustamaan emergenssejä muutoksia ...&nbsp;</p><p><strong>Careful observation of the graph shows that the last three years (2014, 2015, and 2016) were all record-breakers. It makes you wonder, what the chances are that global warming has sped up?</strong></p><p>Well this is a question that can be tested with statistics, and a&nbsp;<a href="http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aa6825" target="_blank">new paper out in Environmental Research Letters</a>&nbsp;did just that. In the study, the authors ask a few important questions. First, can the latest three years, all of which were record-setting, tell us whether the rate of warming has changed? Also, can the years that preceded those (which were cooler than the&nbsp;trend) tell us whether the rate of warming had slowed?</p><p><strong>PS. </strong></p><p><strong>Ne typerykset, jotka eivät ymmärrä, mitä eroa on paikallisella säällä ja globaalilla ilmastolla älkööt vaivautuko!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt ilmastotieteessä on alettu kysellä, onko lämpötilan nousu jo kiihtynyt, kuva. Toistaiseksi asialle ei ole tilastollista vahvistusta.

Toisekseen pitkät jaksot ja alueelliset ilmaston erikoisuudet saattavat ennakoida globaalin lämpötilan kohoamisesta aiheutuvia alueellisten ilmastosysteemien muutoksia. Ilmastomallit eivät pysty ennustamaan emergenssejä muutoksia ... 

Careful observation of the graph shows that the last three years (2014, 2015, and 2016) were all record-breakers. It makes you wonder, what the chances are that global warming has sped up?

Well this is a question that can be tested with statistics, and a new paper out in Environmental Research Letters did just that. In the study, the authors ask a few important questions. First, can the latest three years, all of which were record-setting, tell us whether the rate of warming has changed? Also, can the years that preceded those (which were cooler than the trend) tell us whether the rate of warming had slowed?

PS.

Ne typerykset, jotka eivät ymmärrä, mitä eroa on paikallisella säällä ja globaalilla ilmastolla älkööt vaivautuko!

]]>
17 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236382-globaali-lampotila-kiihtyvassa-nousussa#comments Ilmaston lämpeneminen Ilmastotiede Sun, 30 Apr 2017 14:36:19 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236382-globaali-lampotila-kiihtyvassa-nousussa
IPCC tietää hiilidioksidin osuuden kasvihuoneilmiössä vain summittaisesti http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231862-ipcc-tietaa-hiilidioksidin-osuuden-kasvihuoneilmiossa-vain-summittaisesti <p><strong>&nbsp;</strong>IPCC on pääorganisaatio, joka on nimennyt hiilidioksidin syypääksi ilmastonmuutokseen, jota kutsuttiin ilmaston lämpenemiseksi ennen vuotta 2000 alkanutta lämpötilapaussia. <strong>Erikoista on, että IPCC käyttää kaavaa, jonka avulla CO2:n lämmitysvaikutus vuodesta 1750 eteenpäin voidaan laskea kolmen numeron tarkkuudella, mutta sen kokonaisvaikutusta kasvihuoneilmiössä IPCC ei tiedä kuin summittaisesti</strong>. Tähän täytyy olla jokin syy.</p><p>Kun ilmakehän hiilidioksidin määrä (CO2) kasvaa, niin maapinnan säteilemää infrapunasäteilyä imeytyy ilmakehässä enemmän, jolloin maapallosta poistuu vähemmän energiaa avaruuteen, kuin se saa sitä auringon säteilystä. Energialakien mukaan tämä tilanne korjautuu automaattisesti siten, että maapallon pintalämpötila nousee, jolloin sen säteilemä energiamäärä kasvaa, kunnes avaruuteen poistuu saman verran kuin sieltä tulee.</p><p>Kasvihuoneilmiön suuruudeksi lasketaan n. 34 Celsius-astetta. Maapallon saama nettoenergia on sama kuin siitä poistuva eli 239 Wm-2. Sen voi havainnollistaa niin, että maapallo saa keskimäärin joka hetki neliömetrille sen energiamäärän, joka tulee neljästä 60 W hehkulampusta neliömetrille. Maapallon saamasta energiasta tulee auringosta 99,97 prosenttia. Kasvihuoneilmiö syntyy siitä tosiasiasta, että avaruuteen menevä säteilymäärä 239 Wm-2 vastaa pintalämpötilaa -19 C. Kun maapallon keskimääräinen lämpötila on n. 15 C, niin kasvihuoneilmiön suuruus on 34 astetta.</p><p>Koska kasvihuoneilmiö on IPCC:n mukaan koko ilmaston lämpenemisen perussyy, niin voisi olettaa, että IPCC on pystynyt identifioimaan tutkimustuloksista luotettavasti, mitkä ovat kasvihuonekaasujen osuudet kasvihuoneilmiössä ja erikoisesti hiilidioksidin osuuden. Viimeisimmässä IPCC:n raportissa AR5 vuodelta 2013 löytyy vain yksi lause (sivu 666) tästä asiasta vapaasti käännettynä: <em>&rdquo;Vesihöyryn osuus luonnollisessa kasvihuoneilmiössä suhteessa hiilidioksidiin riippuu laskentamenetelmästä, mutta sen voidaan arvioida olevan noin 2-3 kertaa suurempi&rdquo;.</em> Koska muiden kasvihuonekaasujen osuus on arviolta 7 %, niin IPCC:n mukaan veden osuus on välillä 62-69 % ja hiilidioksidin 23-31 %. IPCC ei ilmoita mitään tieteellisiä referenssejä luvuille. Wikipedian mukaan samat prosenttiluvut ovat vedelle 36-70 % ja CO2:lle 9-26 %.</p><p>Olen analysoinut kasvihuoneilmiötä viimeisimmässä julkaisussani &rdquo;Warming Effect Reanalysis of Greenhouse Gases and Clouds&rdquo;. Olen julkaissut tästä asiasta aikaisemmin tuloksia, mutta nyt olen lisännyt analyysiin pilvisyyden vaikutuksen.&nbsp; Taulukossa on yhteenveto eri tutkimuksista, joissa on käsitelty kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta. Kannattaa lisäksi mainita Miskolczi ja Mlynczak, jotka ovat saaneet CO2:n osuudeksi 9 % oikealla keskimääräisellä ilmakehällä pilvettömän taivaan olosuhteissa.</p><p>Kaasu/ &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Michell&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kiehl &amp;<br />Pilvet &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Trenberth &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Schmidt et al. &nbsp; &nbsp; Ollila</p><p>H2O&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 65&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 60 (38) &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;50&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 80,7</p><p>CO2&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 32&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 26&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 19&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 12,7</p><p>O3&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 1&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 8&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Muut 7&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 4,4</p><p>CH4 &amp; N2O &nbsp; &nbsp; &nbsp; 2&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 6&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 1,2</p><p>Pilvet &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;(39) &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;25&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 1,0</p><p>Michell ei ole määritellyt ilmakehää, joilla laskennat on tehty, joten tutkimustuloksia ei voi ottaa huomioon. Kiehl &amp; Trenberth ovat käyttäneet väärää ilmakehää, jossa on vain 50 % vettä keskimääräiseen ilmakehään verrattuna ja silti heidän tuloksensa on yleisimmin käytetty luku. Tutkimus on julkaistu arvostetussa alan lehdessä &rdquo;huolellisesti&rdquo; vertaisarvioiden -sic!&nbsp; Schmidt et al. on ottanut myös pilvien vaikutuksen huomioon, mutta erikoisella tavalla. He laskevat aivan oikein, että pilvet absorboivat maapallon pitkäaaltoista säteilyä, mutta eivät ota huomioon, että pilvisyys pienentää voimakkaasti maapallolle tulevaa auringon säteilyä, vaikka toteavat tämän tosiasian. Tämän voi kiteyttää niin, että vaikka pilvisellä säällä on täydellinen kasvihuoneilmiö, niin maapallon lämpötila ei kuitenkaan nouse, koska samaan aikaan auringon säteilymäärä pienenee. Pilvisyyden vaikutus kasvihuoneilmiöön on lopulta olematon.</p><p>Loppujen lopuksi pilvettömissä olosuhteissa tehdyt laskelmat vastaavat keskimääräisen ilmakehän olosuhteita, joissa pilvisyys-% on n. 66. Tämä näkyy kuvassa 1, jossa on esitetty kasvihuonekaasujen prosentuaalinen osuus korkeuden mukaan.&nbsp; Useimmat ilmastonmuutostutkijatkaan eivät tiedä sitä, että CO2 absorptio tapahtuu jo ennen 1 km:n korkeutta. Syy näkyy taulukosta, jossa on suurin osa näitä laskelmia tehneistä tutkijoista. Vain pieni joukko ilmastontutkijoista käyttää spektrianalyysiä työkaluna ilmastonmuutostutkimuksissa.</p><p>Kuvassa 2 on graafinen esitys kasvihuonekaasujen aiheuttamista absorptioista. Pinta-alat ovat tarkka mittari kunkin kasvihuonekaasun osuudesta.</p><p>Miksi IPCC ilmoittaa vain karkean arvion kasvihuonekaasujen osuudesta kasvihuoneilmiössä? Tärkein syy on se, että näin toimien &ndash; eli pitäen asia epämääräisenä - CO2:lle voidaan antaa korkea prosenttiluku ja luoda mielikuva hiilidioksidista vahvana kasvihuonekaasuna. Jos IPCC edes viitaisi alempaan prosenttilukuun välillä 9-13 %, niin se joutuisi viittaamaan tutkimuksiin, joiden tekijät lukeutuvat ilmastonmuutoksen skeptikoihin eli ovat tutkijoita, jotka eivät pidä hiilidioksidia ainoana tai edes pääsyynä ilmaston lämpenemiseen.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 12 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  IPCC on pääorganisaatio, joka on nimennyt hiilidioksidin syypääksi ilmastonmuutokseen, jota kutsuttiin ilmaston lämpenemiseksi ennen vuotta 2000 alkanutta lämpötilapaussia. Erikoista on, että IPCC käyttää kaavaa, jonka avulla CO2:n lämmitysvaikutus vuodesta 1750 eteenpäin voidaan laskea kolmen numeron tarkkuudella, mutta sen kokonaisvaikutusta kasvihuoneilmiössä IPCC ei tiedä kuin summittaisesti. Tähän täytyy olla jokin syy.

Kun ilmakehän hiilidioksidin määrä (CO2) kasvaa, niin maapinnan säteilemää infrapunasäteilyä imeytyy ilmakehässä enemmän, jolloin maapallosta poistuu vähemmän energiaa avaruuteen, kuin se saa sitä auringon säteilystä. Energialakien mukaan tämä tilanne korjautuu automaattisesti siten, että maapallon pintalämpötila nousee, jolloin sen säteilemä energiamäärä kasvaa, kunnes avaruuteen poistuu saman verran kuin sieltä tulee.

Kasvihuoneilmiön suuruudeksi lasketaan n. 34 Celsius-astetta. Maapallon saama nettoenergia on sama kuin siitä poistuva eli 239 Wm-2. Sen voi havainnollistaa niin, että maapallo saa keskimäärin joka hetki neliömetrille sen energiamäärän, joka tulee neljästä 60 W hehkulampusta neliömetrille. Maapallon saamasta energiasta tulee auringosta 99,97 prosenttia. Kasvihuoneilmiö syntyy siitä tosiasiasta, että avaruuteen menevä säteilymäärä 239 Wm-2 vastaa pintalämpötilaa -19 C. Kun maapallon keskimääräinen lämpötila on n. 15 C, niin kasvihuoneilmiön suuruus on 34 astetta.

Koska kasvihuoneilmiö on IPCC:n mukaan koko ilmaston lämpenemisen perussyy, niin voisi olettaa, että IPCC on pystynyt identifioimaan tutkimustuloksista luotettavasti, mitkä ovat kasvihuonekaasujen osuudet kasvihuoneilmiössä ja erikoisesti hiilidioksidin osuuden. Viimeisimmässä IPCC:n raportissa AR5 vuodelta 2013 löytyy vain yksi lause (sivu 666) tästä asiasta vapaasti käännettynä: ”Vesihöyryn osuus luonnollisessa kasvihuoneilmiössä suhteessa hiilidioksidiin riippuu laskentamenetelmästä, mutta sen voidaan arvioida olevan noin 2-3 kertaa suurempi”. Koska muiden kasvihuonekaasujen osuus on arviolta 7 %, niin IPCC:n mukaan veden osuus on välillä 62-69 % ja hiilidioksidin 23-31 %. IPCC ei ilmoita mitään tieteellisiä referenssejä luvuille. Wikipedian mukaan samat prosenttiluvut ovat vedelle 36-70 % ja CO2:lle 9-26 %.

Olen analysoinut kasvihuoneilmiötä viimeisimmässä julkaisussani ”Warming Effect Reanalysis of Greenhouse Gases and Clouds”. Olen julkaissut tästä asiasta aikaisemmin tuloksia, mutta nyt olen lisännyt analyysiin pilvisyyden vaikutuksen.  Taulukossa on yhteenveto eri tutkimuksista, joissa on käsitelty kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta. Kannattaa lisäksi mainita Miskolczi ja Mlynczak, jotka ovat saaneet CO2:n osuudeksi 9 % oikealla keskimääräisellä ilmakehällä pilvettömän taivaan olosuhteissa.

Kaasu/                 Michell              Kiehl &
Pilvet                                             Trenberth           Schmidt et al.     Ollila

H2O                    65                        60 (38)                50                        80,7

CO2                     32                        26                        19                        12,7

O3                       1                           8                           Muut 7               4,4

CH4 & N2O       2                           6                                                        1,2

Pilvet                                              (39)                      25                        1,0

Michell ei ole määritellyt ilmakehää, joilla laskennat on tehty, joten tutkimustuloksia ei voi ottaa huomioon. Kiehl & Trenberth ovat käyttäneet väärää ilmakehää, jossa on vain 50 % vettä keskimääräiseen ilmakehään verrattuna ja silti heidän tuloksensa on yleisimmin käytetty luku. Tutkimus on julkaistu arvostetussa alan lehdessä ”huolellisesti” vertaisarvioiden -sic!  Schmidt et al. on ottanut myös pilvien vaikutuksen huomioon, mutta erikoisella tavalla. He laskevat aivan oikein, että pilvet absorboivat maapallon pitkäaaltoista säteilyä, mutta eivät ota huomioon, että pilvisyys pienentää voimakkaasti maapallolle tulevaa auringon säteilyä, vaikka toteavat tämän tosiasian. Tämän voi kiteyttää niin, että vaikka pilvisellä säällä on täydellinen kasvihuoneilmiö, niin maapallon lämpötila ei kuitenkaan nouse, koska samaan aikaan auringon säteilymäärä pienenee. Pilvisyyden vaikutus kasvihuoneilmiöön on lopulta olematon.

Loppujen lopuksi pilvettömissä olosuhteissa tehdyt laskelmat vastaavat keskimääräisen ilmakehän olosuhteita, joissa pilvisyys-% on n. 66. Tämä näkyy kuvassa 1, jossa on esitetty kasvihuonekaasujen prosentuaalinen osuus korkeuden mukaan.  Useimmat ilmastonmuutostutkijatkaan eivät tiedä sitä, että CO2 absorptio tapahtuu jo ennen 1 km:n korkeutta. Syy näkyy taulukosta, jossa on suurin osa näitä laskelmia tehneistä tutkijoista. Vain pieni joukko ilmastontutkijoista käyttää spektrianalyysiä työkaluna ilmastonmuutostutkimuksissa.

Kuvassa 2 on graafinen esitys kasvihuonekaasujen aiheuttamista absorptioista. Pinta-alat ovat tarkka mittari kunkin kasvihuonekaasun osuudesta.

Miksi IPCC ilmoittaa vain karkean arvion kasvihuonekaasujen osuudesta kasvihuoneilmiössä? Tärkein syy on se, että näin toimien – eli pitäen asia epämääräisenä - CO2:lle voidaan antaa korkea prosenttiluku ja luoda mielikuva hiilidioksidista vahvana kasvihuonekaasuna. Jos IPCC edes viitaisi alempaan prosenttilukuun välillä 9-13 %, niin se joutuisi viittaamaan tutkimuksiin, joiden tekijät lukeutuvat ilmastonmuutoksen skeptikoihin eli ovat tutkijoita, jotka eivät pidä hiilidioksidia ainoana tai edes pääsyynä ilmaston lämpenemiseen.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 12 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
1 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231862-ipcc-tietaa-hiilidioksidin-osuuden-kasvihuoneilmiossa-vain-summittaisesti#comments Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos IPCC Kasvihuoneilmiö Kasvihuonekaasut Tue, 21 Feb 2017 08:09:05 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231862-ipcc-tietaa-hiilidioksidin-osuuden-kasvihuoneilmiossa-vain-summittaisesti
CO2-päästöjen osuus ilmaston lämpenemisessä http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231807-co2-paastojen-osuus-ilmaston-lampenemisessa <p>Olen ilmastomuutokseen liittyviä asioita pyrkinyt seuraamaan aina 1980-luvulta lähtien. Ensimmäisenä herätti erityisesti huomiota eräät suomalaisten akateemikkojen esitelmät, joissa jäätiköitymiskausien ja niiden välissä olevien lämpimien kausien aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja ilmaston lämpenemisen välisen korrelaation arveltiin johtuvan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta &ndash; minkä myöhemmin on todettu olevan päinvastainen: ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muuutostrendit ovatkin niissä seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Toisena asiana minua ihmetyttää jatkuvasti se, miten institutionaaliset tutkijat sekä niiden myötä poliitikot ja valtamedia väittävät jatkuvasti ilmaston viimeaikaista lämpenemistä ihmisperäisten hiidioksidipäästöjen aiheuttamaksi, vaikka sille ei näyttöä todellisuudesta ei ole olemassakaan. Kun hiilidioksidi tiedettiin ns. kasvihuonekaasuksi, YK:n poliitikot alkoivat 1980-luvun lopulla uskoa, että silloin jo tapahtuva ilmaston lämpeneminen voisi johtua ilmakehän hiilidiksidipitoisuuden noususta, missä ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista voisivat olla hallitsevia. YK:n poliitikot perustivat kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n, tarkoitukena selvittää ihmisen aiheuttamaksi uskotun lämpenemisen tieteellinen tausta. Rion konferenssissakaan 1992 ei pystytty esittämään varsnaista näyttöä ilmakehän hiilidioksidin nousun aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle. Siihen liittyvä uhka kuitenkin koettiin edelleenkin niin suureksi, että varmuuden vuoksi pidettiin asianmukaisena ryhtyä kustannustehokkaisiin hiilidioksidin päästöleikkauksiin; Rio Declaration on Environment and Development, The United Nations Conference on Environment and Development, Having met at Rio de Janeiro from 3 to 14 June 1992, Princible 15, <a href="http://www.unep.org/Documents.Multilingual//Default.asp?documentid=78&amp;articleid=1163" title="http://www.unep.org/Documents.Multilingual//Default.asp?documentid=78&amp;articleid=1163">http://www.unep.org/Documents.Multilingual//Default.asp?documentid=78&amp;ar...</a> &rdquo; --- Where there are threats of serious or irreversible damage, lack of full scientific certainty shall not be used as a reason for postponing cost-effective measures to prevent environmental degradation.&rdquo; Tämä johti Kioto-prokollan mukaisiin päästöleikkauksiin, mistä sitten seurasi vain menetyksiä. Pariisin sopimus on tälle jatkoa, mistä myös on odottevissa lähinnä menetyksiä tavoitteena olevan kustannustehokkuuden tai ilmastohyötyjen sijasta.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Olennaisin osin asiaa tarkastellessani olen tullut siihen tulokseen, että fossiilisista polttoaineista ilmakehään tulevien hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin pieni, että sitä ei todellisuudesta tehtävin havainnoin ole voitu asianmukaisesti todeta. Tämä perustuu jo kahteen todettavissa olevaan asiaan: viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa fossiilisten polttoaineiden osuus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on ollut korkeintaan noin 4 %, mikä jo yksinkin kyseenalaistaa fossiilisten polttoaineiden hallitsevaksi uskotun vaikutuksen ilmaston viimeaikaisessa lämpenemisessä; ja aina liitukaudesta &ndash; noin 100 miljoonaa vuotta sitten &ndash; tähän päivään saakka geologiset ja nykyiseen todellisuuteen liittyvät havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin; linkkinä kommenttini <a href="https://judithcurry.com/2017/02/10/the-new-climate-denial/#comment-838229" title="https://judithcurry.com/2017/02/10/the-new-climate-denial/#comment-838229">https://judithcurry.com/2017/02/10/the-new-climate-denial/#comment-838229</a> .</p><p><br />&nbsp;</p><p>Kuten em. kommentistani käy ilmi, Judith Curry toteaa ketjussaan Climate etc: &rdquo;Virtually no one denies that humans have an influence on climate. The key question is whether human causes have dominated the recent warming. Even the IPCC hedges on this one, with their highly confident &lsquo;more than half.&rsquo;&rdquo;; (oma käännös): &rdquo;Itse asiassa kukaan ei kiellä, etteikö ihmisillä ole vaikutusta ilmastoon. Avainkysymys on, ovatko ihmisperäiset syyt hallinneet viimeaikaista lämpenemistä. Jopa IPCC:kin rajoittaa tämän omalla kovin itsevarmalla sanonnalla &#39;enemmän kuin puolet&#39;&rdquo; &ndash; Rion konferenssin varovaisuusperiaatteeseen liittyen. IPCC:llä ei ole tähän esittää minkäänlaista näyttöä todellisuudesta. Se perustuu hypoteettisiin ilmastomallilaskelmiin, joista Judith Currykin sanoo, että niihin perustuvat tulokset ilmaston herkkyydestäkin &ndash; s.o. CO2-pitoisuuden kaksinkertaistumisesta aiheutuva lämpeneminen &ndash; ovat ylimitoitettuja ja perusteellisen epätarkkoja. Kuten em. kommentissani olen todennut, ovat useat tutkijat todellisuudesta tehtyjen havaintojen perusteella esittäneet vielä Judith Curryn esittämiä arvoja pienempiä arvoja ilmaston herkkyydelle, jopa sellaisia arvioita, joissa ilmaston herkkyyttä ei voida erottaa nollasta, minkä olen omaksunut itsekin. Kun noihin IPCC&#39;n arvioihin perustuu myös Pariisin sopimus hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi, ei seurauksena voi olla muuta kuin syy peruuttaa koko sopimus epäasianmukaisena. Avainkysymyksenä onkin se, miten poliitikotkin vastuunalaisina maallikkoina saadaan ymmärtämään se, että koko sopimus perustuu virheellisiin tietoihin.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Edellä mainittu toteamus, että viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa fossiilisten polttoaineiden osuus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on ollut korkeintaan noin 4 %, perustuu lähtökohtaisesti Tom V. Segalstadin hiili-isotooppitutkimuksiin, liittyen fossiilista polttoaineista ilmakehään emittoituvaan hiilidioksidiin. Em. commentissani olen samaa asiaa pyrkinyt käsittelemään sellaisella tavalla, että sen voisivat pollitikotkin maallikkoina ymmärtää.</p><p><br />&nbsp;</p><p>On helppo ymmärtää, että viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on ollut vain noin 4% prosenttia fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Tulee ensin vain ymmärtää, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee silloin, kun hiilidioksidin kokonaispäästöt ilmakehään ovat suurempia kuin ilmakehästä muuhun ympäristöön poistuvan hiilidioksidin kokonaismäärä. Toiseksi kun viimeaikoina hiilidioksidin pitoisuus kokonaispäästöissä on ollut noin 4 %, se on ollut korkeintaan vain tuo sama 4 % myös viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussakin. Kolmanneksi samalla tavalla kuin pienellä ojalla on vain vähäinen vaikutus tulvivan järven pinnannousuun verrattuna koko valuma-alueelta tulevan veden aiheuttamaan järven vedenpinnan nousuun, vertauskuvallisesti samalla tavalla noin 4 %:n hiilidioksidipitoissuuden osuudella fossiilisista polttoaineista hiilidioksidin kokonaispäästöissä on vain tuo vähäinen 4 %:n vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousuun. Kun tätä vertaa siihen, että IPCC omaksumissaan ilmastomallilaskelmissaan olettaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousun olevan kokonaan lähinnä fossiilisista polttoaineista syntyvistä hiilidioksidipäästöistä peräisin, on IPCC:n laskelmiin perustuva Pariisin sopimus täysin perusteeton. Se tulee korvata satsaamalla tutkimuksiin, jotka liittyvät sopeutumiseen luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät nykyistäkään ilmaston lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, vaihtoehtoisen energian saannin turvaaminen jatkossakin, kun fossiilisten polttoaineiden saanti tulevaisuudessa vaikeutuu tai muodostuu taloudellisesti epäedulliseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen ilmastomuutokseen liittyviä asioita pyrkinyt seuraamaan aina 1980-luvulta lähtien. Ensimmäisenä herätti erityisesti huomiota eräät suomalaisten akateemikkojen esitelmät, joissa jäätiköitymiskausien ja niiden välissä olevien lämpimien kausien aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja ilmaston lämpenemisen välisen korrelaation arveltiin johtuvan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta – minkä myöhemmin on todettu olevan päinvastainen: ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muuutostrendit ovatkin niissä seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.


 

Toisena asiana minua ihmetyttää jatkuvasti se, miten institutionaaliset tutkijat sekä niiden myötä poliitikot ja valtamedia väittävät jatkuvasti ilmaston viimeaikaista lämpenemistä ihmisperäisten hiidioksidipäästöjen aiheuttamaksi, vaikka sille ei näyttöä todellisuudesta ei ole olemassakaan. Kun hiilidioksidi tiedettiin ns. kasvihuonekaasuksi, YK:n poliitikot alkoivat 1980-luvun lopulla uskoa, että silloin jo tapahtuva ilmaston lämpeneminen voisi johtua ilmakehän hiilidiksidipitoisuuden noususta, missä ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista voisivat olla hallitsevia. YK:n poliitikot perustivat kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n, tarkoitukena selvittää ihmisen aiheuttamaksi uskotun lämpenemisen tieteellinen tausta. Rion konferenssissakaan 1992 ei pystytty esittämään varsnaista näyttöä ilmakehän hiilidioksidin nousun aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle. Siihen liittyvä uhka kuitenkin koettiin edelleenkin niin suureksi, että varmuuden vuoksi pidettiin asianmukaisena ryhtyä kustannustehokkaisiin hiilidioksidin päästöleikkauksiin; Rio Declaration on Environment and Development, The United Nations Conference on Environment and Development, Having met at Rio de Janeiro from 3 to 14 June 1992, Princible 15, http://www.unep.org/Documents.Multilingual//Default.asp?documentid=78&articleid=1163 ” --- Where there are threats of serious or irreversible damage, lack of full scientific certainty shall not be used as a reason for postponing cost-effective measures to prevent environmental degradation.” Tämä johti Kioto-prokollan mukaisiin päästöleikkauksiin, mistä sitten seurasi vain menetyksiä. Pariisin sopimus on tälle jatkoa, mistä myös on odottevissa lähinnä menetyksiä tavoitteena olevan kustannustehokkuuden tai ilmastohyötyjen sijasta.


 

Olennaisin osin asiaa tarkastellessani olen tullut siihen tulokseen, että fossiilisista polttoaineista ilmakehään tulevien hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin pieni, että sitä ei todellisuudesta tehtävin havainnoin ole voitu asianmukaisesti todeta. Tämä perustuu jo kahteen todettavissa olevaan asiaan: viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa fossiilisten polttoaineiden osuus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on ollut korkeintaan noin 4 %, mikä jo yksinkin kyseenalaistaa fossiilisten polttoaineiden hallitsevaksi uskotun vaikutuksen ilmaston viimeaikaisessa lämpenemisessä; ja aina liitukaudesta – noin 100 miljoonaa vuotta sitten – tähän päivään saakka geologiset ja nykyiseen todellisuuteen liittyvät havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin; linkkinä kommenttini https://judithcurry.com/2017/02/10/the-new-climate-denial/#comment-838229 .


 

Kuten em. kommentistani käy ilmi, Judith Curry toteaa ketjussaan Climate etc: ”Virtually no one denies that humans have an influence on climate. The key question is whether human causes have dominated the recent warming. Even the IPCC hedges on this one, with their highly confident ‘more than half.’”; (oma käännös): ”Itse asiassa kukaan ei kiellä, etteikö ihmisillä ole vaikutusta ilmastoon. Avainkysymys on, ovatko ihmisperäiset syyt hallinneet viimeaikaista lämpenemistä. Jopa IPCC:kin rajoittaa tämän omalla kovin itsevarmalla sanonnalla 'enemmän kuin puolet'” – Rion konferenssin varovaisuusperiaatteeseen liittyen. IPCC:llä ei ole tähän esittää minkäänlaista näyttöä todellisuudesta. Se perustuu hypoteettisiin ilmastomallilaskelmiin, joista Judith Currykin sanoo, että niihin perustuvat tulokset ilmaston herkkyydestäkin – s.o. CO2-pitoisuuden kaksinkertaistumisesta aiheutuva lämpeneminen – ovat ylimitoitettuja ja perusteellisen epätarkkoja. Kuten em. kommentissani olen todennut, ovat useat tutkijat todellisuudesta tehtyjen havaintojen perusteella esittäneet vielä Judith Curryn esittämiä arvoja pienempiä arvoja ilmaston herkkyydelle, jopa sellaisia arvioita, joissa ilmaston herkkyyttä ei voida erottaa nollasta, minkä olen omaksunut itsekin. Kun noihin IPCC'n arvioihin perustuu myös Pariisin sopimus hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi, ei seurauksena voi olla muuta kuin syy peruuttaa koko sopimus epäasianmukaisena. Avainkysymyksenä onkin se, miten poliitikotkin vastuunalaisina maallikkoina saadaan ymmärtämään se, että koko sopimus perustuu virheellisiin tietoihin.


 

Edellä mainittu toteamus, että viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa fossiilisten polttoaineiden osuus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on ollut korkeintaan noin 4 %, perustuu lähtökohtaisesti Tom V. Segalstadin hiili-isotooppitutkimuksiin, liittyen fossiilista polttoaineista ilmakehään emittoituvaan hiilidioksidiin. Em. commentissani olen samaa asiaa pyrkinyt käsittelemään sellaisella tavalla, että sen voisivat pollitikotkin maallikkoina ymmärtää.


 

On helppo ymmärtää, että viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on ollut vain noin 4% prosenttia fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Tulee ensin vain ymmärtää, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee silloin, kun hiilidioksidin kokonaispäästöt ilmakehään ovat suurempia kuin ilmakehästä muuhun ympäristöön poistuvan hiilidioksidin kokonaismäärä. Toiseksi kun viimeaikoina hiilidioksidin pitoisuus kokonaispäästöissä on ollut noin 4 %, se on ollut korkeintaan vain tuo sama 4 % myös viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussakin. Kolmanneksi samalla tavalla kuin pienellä ojalla on vain vähäinen vaikutus tulvivan järven pinnannousuun verrattuna koko valuma-alueelta tulevan veden aiheuttamaan järven vedenpinnan nousuun, vertauskuvallisesti samalla tavalla noin 4 %:n hiilidioksidipitoissuuden osuudella fossiilisista polttoaineista hiilidioksidin kokonaispäästöissä on vain tuo vähäinen 4 %:n vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousuun. Kun tätä vertaa siihen, että IPCC omaksumissaan ilmastomallilaskelmissaan olettaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousun olevan kokonaan lähinnä fossiilisista polttoaineista syntyvistä hiilidioksidipäästöistä peräisin, on IPCC:n laskelmiin perustuva Pariisin sopimus täysin perusteeton. Se tulee korvata satsaamalla tutkimuksiin, jotka liittyvät sopeutumiseen luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.


 

Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät nykyistäkään ilmaston lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.


 

Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, vaihtoehtoisen energian saannin turvaaminen jatkossakin, kun fossiilisten polttoaineiden saanti tulevaisuudessa vaikeutuu tai muodostuu taloudellisesti epäedulliseksi.

]]>
3 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231807-co2-paastojen-osuus-ilmaston-lampenemisessa#comments Ilmaston lämpeneminen Pariisin ilmastosopimus Mon, 20 Feb 2017 11:02:03 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231807-co2-paastojen-osuus-ilmaston-lampenemisessa
Ajankuvia luonnosta ja ympäristöstä http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230986-ajankuvia-luonnosta-ja-ymparistosta <p>Päivän Hesari toi tärkeän asian esille, ilmastonmuutos ei ole ainoa ongelmamme. <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/07022017/art-2000005077227.html" title="http://www.hs.fi/paivanlehti/07022017/art-2000005077227.html">http://www.hs.fi/paivanlehti/07022017/art-2000005077227.html</a> Lähimetsän säilyminen kaupungissa asuvalle ihmisille saattaa olla se tärkein ympäristöön liittyvä asia. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on ihmiskunnan kannalta kaikkein tärkein ympäristöön liittyvä asia.</p> <p>Suomessa jokaisella Suomen kansalaisella on jokamiehenoikeuksia, on oikeus liikkua luonnossa, poimia marjoja ja sieniä, kalastaa ja metsästää jne. Tällä hetkellä vakavin uhka ihmisen turvallisuudelle, terveydelle ja luonnon monimuotoisuudelle on teollisuusluokan tuulivoimala, joka ei suomalaiseen metsäluontoon kuulu. Tällä hetkellä lainsäädäntö sallii 4,5 MW:n tehoisen ja 200 metriä korkean teollisuusluokan tuulivoimalan pystytyksen lähimetsään alle kilometrin päähän asutuksesta, kunhan melumallinnus on tehty.</p> <p>KHO:n tuomari puhuu vain maisemaan liittyvästä haitasta. Vain pientä haittaa voi joillekin melusta aiheutua melumallinnuksen mukaan. Todellisuudessa asukkaat menettävät kotirauhansa, lähimetsänsä, jokamiehenoikeudet, eli monia asioita, jotka ovat olleet ihmiselle ensisijaisen tärkeitä. Suomessa voidaan ihmisiltä riistää kotiseutu, hallinnollisella päätöksellä. Voit sitten itse päättää jäätkö vai lähdetkö kauemmas asumaan. Kukaan ei pidemmän päälle halua jäädä tuulivoimapuistoon asumaan, vaikka puisto kuulostaisi äkkiseltään hyväksyttävältä asialta. Nimikin on jo harhaanjohtava, puhumattakaan siitä, että sen läheisyydessä kukaan viihtyisi. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9444204">Todennäköisesti oleskelu tuulipuistossa kielletään, ihmisille vaarallisena alueena</a>, pääsy kielletty!</p> <p>Ilmaston kannalta luonnon monimuotoisuus hillitsee lämpenemistä. Ihmisten kannalta on reilua säästää lähimetsät. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on kaikkien etu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän Hesari toi tärkeän asian esille, ilmastonmuutos ei ole ainoa ongelmamme. http://www.hs.fi/paivanlehti/07022017/art-2000005077227.html Lähimetsän säilyminen kaupungissa asuvalle ihmisille saattaa olla se tärkein ympäristöön liittyvä asia. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on ihmiskunnan kannalta kaikkein tärkein ympäristöön liittyvä asia.

Suomessa jokaisella Suomen kansalaisella on jokamiehenoikeuksia, on oikeus liikkua luonnossa, poimia marjoja ja sieniä, kalastaa ja metsästää jne. Tällä hetkellä vakavin uhka ihmisen turvallisuudelle, terveydelle ja luonnon monimuotoisuudelle on teollisuusluokan tuulivoimala, joka ei suomalaiseen metsäluontoon kuulu. Tällä hetkellä lainsäädäntö sallii 4,5 MW:n tehoisen ja 200 metriä korkean teollisuusluokan tuulivoimalan pystytyksen lähimetsään alle kilometrin päähän asutuksesta, kunhan melumallinnus on tehty.

KHO:n tuomari puhuu vain maisemaan liittyvästä haitasta. Vain pientä haittaa voi joillekin melusta aiheutua melumallinnuksen mukaan. Todellisuudessa asukkaat menettävät kotirauhansa, lähimetsänsä, jokamiehenoikeudet, eli monia asioita, jotka ovat olleet ihmiselle ensisijaisen tärkeitä. Suomessa voidaan ihmisiltä riistää kotiseutu, hallinnollisella päätöksellä. Voit sitten itse päättää jäätkö vai lähdetkö kauemmas asumaan. Kukaan ei pidemmän päälle halua jäädä tuulivoimapuistoon asumaan, vaikka puisto kuulostaisi äkkiseltään hyväksyttävältä asialta. Nimikin on jo harhaanjohtava, puhumattakaan siitä, että sen läheisyydessä kukaan viihtyisi. Todennäköisesti oleskelu tuulipuistossa kielletään, ihmisille vaarallisena alueena, pääsy kielletty!

Ilmaston kannalta luonnon monimuotoisuus hillitsee lämpenemistä. Ihmisten kannalta on reilua säästää lähimetsät. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on kaikkien etu.

]]>
10 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230986-ajankuvia-luonnosta-ja-ymparistosta#comments Ilmasto hysteria Ilmaston lämpeneminen Luonnon monimuotoisuus Tue, 07 Feb 2017 08:24:55 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230986-ajankuvia-luonnosta-ja-ymparistosta